Tilaisuuksien materiaaleja
Selvitys jättipalsaminen käyttömahdollisuuksista elintarvikkeeksi ja laiduneläimille
Tämä video on nauhoitettu 17.2.2020 ja aihe liittyy Pudasjärvellä 19.2.2020 pidettävän luonnonhoitoillan yhteen esitykseen haitallisen vieraskasvin jättipalsamin torjunnan ja torjunnassa syntyvän kitkentäjätteen hyödyntämisestä syötävänä ihmisille tai eläimille.
Esittäjänä on pudasjärveläinen Sanna-Maria Taipale, joka tekee parhaillaan OAMK:lla selvitystä aiheesta. Jättipalsamin (Himalayan balsam) nuoria versoja, kukkia ja siemeniä on hyödynnetty ruokana kasvin kotiseudulla Himalajalla jo kauan. Viime kesinä reseptejä on kokeiltu kotikäytössä myös Suomessa esimerkiksi salaatin lisukkeena. Jättipalsamia ei ole tarkoitus alkaa kasvattamaan -vaan hyödyntää torjunnan yhteydessä syntyvää ainesta. Kaupalliseen käyttöön tarvitaan erillinen lupa.
Täällä lisätietoa Pudasjärven luonnonhoitoillasta:
- Luonnonhoitoilta Pudasjärven seurakuntatalolla ke 19.02.2020 - ohjelma
- Luonnonhoitoillassa puhutaan Pudasjärven vieraskasvien hallinnasta ja hyödyntämisestä
- Jättipalsami on haitallinen vieraskasvilaji, jonka hävittämisestä on säädetty EU:n vieraslajiasetuksessa, jota myös Suomi on sitoutunut noudattamaan. Selvitys liittyy opinnäytetyöhön, jonka toimeksiantaja on ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Selvitykseen liittyvää yhteistyötä tehdään mm. Vieraskasvit hallintaan hankkeen kanssa koska aiheet liittyvät toisiinsa.
- Jättipalsamia on torjuttu sekä laiduntamalla että kitkemällä ja sen ruokakäyttöä on Suomessakin kokeiltu. Jättipalsamin kotiseudulla sillä on pitkä ruokakäyttö historia.
- Kaupallinen käyttö edellyttää hyväksynnän Ruokavirastolta – ja siihen tarvitaan selvitystyötä ja dokumentteja
- Keruutuotealaa lupa auttaisi siten, että saataisiin samalla kertaa torjuttua lajia ja keruujäte hyötykäyttöön
- Sanna Taipale tekee aiheesta myös kyselyn keruutuoteyrittäjille
- Haitalliset vieraslajit = ovat vieraslajeja, jotka menestyvät ja muodostavat lisääntyvän kannan, sekä vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään, ovat huomattava uhka alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille (Vieraslajit.fi, 2019, viitattu 11.2.2020)
11.2.2020 Video: Kokemuksia vieraskasvien havainnoinnista droonikuvien ja konenäön avulla
- Esitys Vieraskasvit hallintaan -hankkeen ohjausryhmässä 11.2.2020: Kokemuksia vieraskasvien havainnoinnista droonikuvien ja konenäön avulla, Jari Siljander, Syke
31.10.2019 Viheralan hankintatreffit Oulussa - Yhtenä aiheena vieraskasvien hallintaan liittyvät palvelut (ks. ohjelma)
- Tiedote 11.11.2019 Vieraskasvit hallintaan Viheralan hankintapäivässä Oulussa 31.10.2019
- Luento Taimi Mahosenaho: Vieraskasvit hallintaan Viheralan hankintapäivässä Oulussa 31.10.2019
- Väliaikatietoja Vieraskasvikyselystä: Esittely Vieraskasvit hallintaan Viheralan hankintapäivässä Oulussa 31.10.2019
- Kysymykset Vieraskasvi-Kurtturuusukysely 2019 -Taimistopohjoinen ja Vieraskasvit hallintaan
8.8.2019 Vieraskasvien kartoitus konenäön avulla ilma-aluksilla, Oulu (ks. ohjelma)
- Vieraskasvit hallintaan, Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu / Maa- ja kotitalousnaiset
- Ilmailun murroksesta & Ilmakuvaukset Älyvesi -projektissa, Jonas Stjernberg, BVDrone Oy
- Konenäkö ilma-aluskuvauksissa Jari Silander, SYKE
- Lisäksi YLE Uutiset Pohjois-Suomi 8.8.2019
- Video tapahtumasta
14.3.2019 Oulussa pidetyssä vieraslaji-illan materiaalia
Yhteistyössä Terve Askel luontoon tapahtumassa oli Vieraskasvit hallintaan -hanke ja yhteistyötahot.
Oulussa pidetyn tapahtuman esitykset ovat katsottavissa täällä
- Taimi Mahosenaho, Vieraskasvit hallintaan -hanke
- Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys Jättipalsamin kitkentätalkoista
- Vieraskasvit Oulun kaupungin näkökulmasta, Heikki Pulkkinen, Oulun kaupunki
Helsingissä nauhoitettua Terve askel luontoon talkoovetäjän koulutusta voi katsoa tästä linkistä.
Vieraslajiopas: Terve Askel luontoon - Ohjeet 8 eri vieraskasvin torjuntaan, talkoiden järjestämiseen, jätteen käsittelyyn
Oppaan lajit: Komealupiini, Jättipalsami, Etelänruttojuuri, Kurtturuusu, Kanadanpiisku, Jättiputket, Karhunköynnös, Aasialaiset tattaret
Valtakunnallinen ohje vieraskasvijätteen käsittelyyn
Täällä Vieraskasvit hallintaan alueen omat ohjeita 2019 vieraskasvijätteen käsittelyyn – kaksi eri aluetta:
- Haitallisia vieraskasveja sisältävän puutarhajätteen käsittely Lakeuden EKOn alueella (Liminka, Tyrnävä, Muhos, Utajärvi)
- Haitallisia vieraskasveja sisältävän puutarhajätteen käsittely Kiertokaaren alueen kunnissa (Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Pudasjärvi, Raahe ja Siikajoki + Simo)
Videoidut kokousluennot Oulussa 4.4.2019, koollekutsuja ja videointi Vieraskasvit hallintaan -yrittäjyyshanke:
Kokouksen 4.4.2019 koollekutsujana Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Oulun hallinnoima Vieraskasvit hallintaan hanke. Kokous liittyi PYRY-yhteistyöhön. Kokouksessa ja keskustelussa: VieKas LIFE –hanke, Suomen Luonnonsuojeluliitto (etäyhteydellä), ProAgria Oulu / Maa- ja kotitalousnaiset, Vieraskasvit hallintaan, Oulun kaupungin opetus kestävä kehitys ja luonnontieteet, Oulun steinerkoulu, Rotuaarin Martat pj., Oulun kaupunginpuutarhuri, Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ry., Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri, Pohjois-Pohjanmaan ympäristötoimijat (PYRY), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Videoidut esittelyt:
Video 1: (kesto 37 min)
Vieraskasvit hallintaan esittely ja tämän kokouksen taustaa, Taimi Mahosenaho, Vieraskasvit hallintaan -hanke
Video 2: (kesto 1 h 15 min)
Valtakunnallinen VieKas -hanke ja sen toimiminen Oulun alueella. Markus Seppälä, VieKas hanke. Mobiilisovelluksen testaus vieraskasvien inventoinnissa ja Oulun oppilaiden toimiminen sovelluksen testaajana sekä VieKas-luennot oppilaille. Talkooyhteistyö. www.sll.fi/viekas-life/
Vieraslajiseminaari 9.4.2019, Helsingin yliopiston tiedekulma
Heti alustuksen jälkeen vieraslajilainsäädäntöä esittelee MMM Johanna Niemivuo-Lahti (huom. kun klikkaat, kestää hetken ennenkuin videointi alkaa - koko kesto n. 4 tuntia).
LINKKI VIDEOON (kesto noin 4 h)
Ohjelma:
- Avaus ja tilaisuuden fasilitointi: Vieraita lajeja puutarhassa. Biologi Leena Luoto, Flowerpecker
- Vieraslajilainsäädäntö – Rooli vieraslajihallinnan edistäjänä puutarha-alan näkökulmasta. Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, Maa- ja metsätalousministeriö
- Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen. Ylitarkastaja Paula Lilja, Ruokavirasto
- Vieras- ja tulokaskasvit puutarhan kannalta. Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen Luonnonvarakeskus
- Vieras- ja tulokashyönteiset, tunnistamisen tarpeellisuus ja monimuotoisuuden merkitys puutarhassa luonnon oman tasapainon kannalta. Tutkija Irene Vänninen, Luonnonvarakeskus
- Vieraslajit (taudit ja tuholaiset) maaperässä ja kulkeutuminen kasvualustan mukana. Yliopistonlehtori ja erikoistutkija Asko Hannukkala, Helsingin Yliopisto/Luonnonvarakeskus
- Ilmastonmuutos lajien kannalta. Johtaja Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskus
- VieKas kansalaistoiminta: uusia työkaluja havainto- ja torjuntatiedon ilmoittamiseen. Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä, Suomen Luonnonsuojeluliitto
- Case Jättiputken ja -palsamin tunnistaminen ja torjunta. Hortonomi Miia Korhonen Luontoturva
Lainsäädännöstä otteita luontoturvan sivuilla.
