Suomen menestystarina – Suomen metsäkeskus ja suomalainen metsätalous
Suomi on metsien maa. Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on metsämaan suhteellisella osuudella mitattuna Euroopan metsäisin maa, jossa on puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata 20,3 miljoonaa hehtaaria. Suomessa on Euroopan viidenneksi suurimmat puuvarat Venäjän, Ranskan, Ruotsin ja Saksan jälkeen. Yksityiset metsänomistajat omistavat Suomen metsämaasta 60 %, valtio 26 %, yritykset (ml. metsäteollisuus) 9 % ja muut toimijat 5 %. Monet metsänomistajista ovat maanviljelijöitä. Metsäteollisuus ostaa jopa 80 % kotimaisesta puusta yksityisiltä metsänomistajilta, mikä tekee metsäteollisuudesta tärkeän tulonlähteen monille maanviljelijöille.
Kestävä kehitys metsätalouden perustana
Metsillä on keskeinen rooli Suomen biotaloudessa, sillä ne tarjoavat paitsi puuta myös muita luonnontuotteita sekä runsaasti sosiaalisia ja kulttuurisia ekosysteemipalveluita eri tarkoituksiin. Lisäksi hiilen sitominen sisältyy metsäbiotalouden käsitteeseen. Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä ja puuston vuotuinen kasvu on noin 103 miljoonaa kuutiometriä.
Metsätalous perustuu metsien hoidon ja käytön kestävyyteen. Keskeisimpiä tekijöitä ovat monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen. Kestävää kehitystä voidaan edistää vapaaehtoisilla metsäsertifioinneilla: Tällä hetkellä peräti 90 % Suomen metsistä on PEFC-sertifioituja ja 10 % FSC-sertifioituja. Kansainvälisten PEFC (Programmefor the Endorsement of Forest Certification) -vaatimusten täyttämiseksi metsänhoidon tulee täyttää asetetut standardit, jotka koskevat luonnon monimuotoisuutta, metsien terveyttä ja hoitoa, virkistyskäyttöä sekä luonnontuotteita koko arvoketjussa. Myös maailmanlaajuisesti toimiva Forest Stewardship Council (FSC) edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsänhoitoa.
Metsätaloudesta biotuoteteollisuudeksi
Perinteisiä metsätalouden tuotteita ovat sellu ja paperi, pakkausmateriaalit, rakennus- ja sisustustuotteet sekä elintarvikkeiden ainesosat, lääkkeet ja kosmetiikka. Metsistä ja puusta saatavista ainesosille kehitetään jatkuvasti uusia käyttötarkoituksia, joilla korvataan synteettisiä, kestämättömiä tai vähentyviä materiaaleja. Tällaisia tuotteita ovat mm. mikrofibrillit, nanoselluloosa, muovattava vaneri, lämpömuovattava kartonki, biopolymeerit ja biomuovit sekä biokomposiitit. Nykyään kehitetään myös puupohjaisia tekstiilejä. Metsänhoidon ja puunjalostuksen sivuvirrat ja tähteet hyödynnetään energiana: Suomen energiantuotannosta noin 25 % perustuu puuhun. Lisäksi sivuvirroista ja tähteistä tuotetaan puupohjaista biodieseliä ja bioöljyjä uusiutuvaksi vaihtoehdoksi fossiilisille polttoaineille.
Taloudellisesti biotalouden osuus Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä on korkea, yli 12 %, kun taas metsäsektorin osuus Suomen biotaloudesta on lähes 40 %. Perinteisten sellun, paperin, pakkausmateriaalien ja sahatavaran osuus Suomen vientituloista on yli 20 %. Suomalainen metsäteollisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut biotuoteteollisuudeksi, joka tarjoaa arvokkaita materiaaleja, komponentteja ja tuotteita sekä palveluita moniin eri tarkoituksiin.
Suomen menestystarinaa, suomalaista metsätaloutta isännöi Suomen Metsäkeskus. Metsäkeskus on valtion rahoittama koko maan kattava organisaatio, jonka tehtävänä on edistää kestävää metsätaloutta ja alan elinkeinoja sekä neuvoa maanomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa ja hyödyntämisessä. Tämän lisäksi Suomen metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä ja valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Suomen metsäkeskuksella on maailman laajin metsävaratietokanta, jossa on metsävaratietoa kattaen 13,5 miljoonaa hehtaaria yksityismetsistä ja 95 % koko Suomen yksityismetsistä.
