Rahoituskanavat
Vesienhoidon rahoituslähteitä
Tietoa erilaisten vesienhoitokohteiden rahoituslähteistä on koottu myös tälle sivulle: http://rahatpintaan.fi
Kemera-tuki
Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) tuki on suunnattu metsien luonnonhoitohankkeisiin, jotka pienentävät metsätalouden vesistövaikutuksia. Tukea voi saada esim. purojen luonnonhoitoon, metsäojitusalueen ennallistamiseen ja lähteiden kunnostukseen. Myös tavallista suurempia vesiensuojelurakenteita, kuten laskeutusaltaita tai pintavalutuskenttiä voidaan tuella rakentaa. Kemera-tuki on maanomistajalle helppo ja edullinen, sillä metsäkeskus tekee suunnittelun ja tilaa toteutuksen eikä kuluja maanomistajalle tule. Rahoitus ja resurssit ovat tarpeeseen nähden kuitenkin liian pienet.
Maatalouden ympäristökorvauksen tuet
Kosteikon rakentamiseen ovat voineet hakea ei-tuotannollista investointitukea maanviljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset mukaan lukien vesioikeudelliset yhteisöt. Valmiille kosteikolle on voinut hakea 5-vuotista ympäristösopimusta kohteen hoitoon. Tietoa hakuehdoista löytyy esim. MAVI:n tai ELY-keskuksen sivuilta. Kosteikon investointituki maksetaan jälkikäteen, joten vaatii kassaa tai väliaikaisrahoitusta. Myös tarvittavien suunnitelmien tekoon voi olla tarpeen pyytää asiantuntija-apua. Rahoitushakujen avautuminen tällä ohjelmakaudella on epävarmaa, mutta rahoitusta lienee taas olevan tarjolla myöhempinä vuosina.
ELY:n vesienhoitoavustukset
Ympäristöministeriön harkinnanvaraista vesienhoitoavustusta voidaan myöntää yleishyödyllisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on muun muassa edistää vesistöjen monipuolista käyttöä ja hyvää tilaa, turvata luonnon monimuotoisuutta, vahvistaa uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta tai vähentää tulva- ja kuivuusriskejä. Kalataloudellisissa kunnostuksissa avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hakijana voi olla yleensä rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö tai kunta. Haku on ollut vuosittain marraskuun loppuun. Valtion tuki on enintään 50% hankkeen kustannuksista. Haku on yksinkertainen. Talkootyö hyväksytään omarahoitukseksi. Ei ennakkomahdollisuutta, tuki maksetaan jälkeenpäin: vaatii kassaa tai väliaikaisrahoitusta. Käytettävissä olevat summat ovat pieniä alueittain tarpeeseen nähden.
ELY-keskusten erityisavustukset kalatalouden edistämiseen
Myönnetään alueellisiin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa ja kalatalousalan neuvontaa. Erityisavustuksia myönnetään alueellisiin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa ja kalatalousalan neuvontaa. Avustuksen määrä vaihtelee (yleensä 50-80 %) hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuutena käy myös talkootyö osittain. Hakijoina voivat olla oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset (mm. kalatalousalueet ja osakaskunnat). Avautuu haettavaksi yleensä kalenterivuoden alussa määräajaksi, jokavuotinen haku.
Makera-tuki
Peruskuivatushankkeiden yhteydessä tehtäviin vesiensuojelutoimenpiteisiin on voinut hakea tukea Maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA). Tiettyihin vesiensuojelua parantaviin toimiin (esim. kosteikon perustaminen ja uoman monipuolistaminen) voi saada 100% tuen. Tukea haetaan ELY-keskuksesta ja sen myöntäminen on harkinnanvaraista. Hakija voi olla ojitusyhteisö ja hyödynsaajat yhteisellä sopimuksella.
LEADER –rahoitus kehittämis- ja investointihankkeisiin (Koillismaa ja Oulu)
Vesienhoitohankkeita rahoittaa osa LEADER-ryhmistä EU:n Maaseuturahaston kautta. Myönnetään yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin, jotka hyödyntävät ja kehittävät pienempiä tai laajempia yhteisöjä. Avustuksen määrä vaihtelee (esim. yleishyödyllinen kehittäminen 80-100%) hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuus voi koostua kokonaisuudessaan talkootyöstä. Hakijoina voivat olla esim. kunnat, yritykset, yhteisöt, rekisteröityneet yhdistykset, kalastusalueet ja osakaskunnat. EU –hankkeen byrokratia asettaa vaatimuksia hallinnoijalle (suunnitelmat yms. vaaditaan, hakuprosessi). Hankkeessa on tärkeää, että siitä hyötyy mahdollisimman moni. Tuki maksetaan jälkikäteen, vaatii kassaa tai väliaikaisrahoitusta. Ennakon hakeminen on mahdollista. Hakuaika hanketukeen on jatkuvaa.
Ministeriöiden suorat rahoitukset
Esimerkiksi ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat myöntäneet rahoitusta tietyissä teemahauissa vesistöjen kunnostukseen liittyviä hankkeita. Tällä hallituskaudella on ollut haussa mm. vesien- ja merenhoidon kärkihankerahoitusta sekä ravinnekierrätyksen (RAKI2) kärkihankerahoitusta. Hauissa on kuntien aktiivisuus tärkeää. Kunnat voivat puolestaan osallistaa paikallisia mukaan hoitotyöhön. Ei ole selvillä jatkuvatko nämä rahoitukset maakuntauudistuksen jälkeen.
MMM:n erityisavustukset kalatalouteen
Myönnetään valtakunnallisiin tai laajoihin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa. Etusijalla ovat hankkeet, joiden tulokset palvelevat laajasti kalastonhoitomaksun suorittaneita sekä hankkeet, jotka edistävät kansallisen kalatiestrategian, lajikohtaisten hoito-ohjelmien ja strategioiden (ml. kansallinen rapustrategia) tai kalataloushallinnon strategian tavoitteita. Avustuksella ei saa kattaa hankkeen kokonaiskustannuksia ilman perusteltua tai välttämätöntä syytä. Hakijoina voivat olla yleishyödylliset, oikeustoimikelpoiset yhteisöt. Avautuu haettavaksi yleensä kalenterivuoden aivan lopussa tai heti alkavan vuoden alussa määräajaksi, mutta ei välttämättä joka vuosi.
EU –rahoitteiset hankkeet: Maaseuturahasto, EAKR yms.
Maaseuturahastosta on rahoitettu erilaisia maaseudun kehittämishankkeita. Rahoitusta on myönnetty mm. yleishyödyllisiin investointeihin, tiedotukseen, koulutukseen ja kehittämiseen. Hankkeilla pyritään mm. lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja parantamaan vesistöjen tilaa. Tuen määrä vaihtelee 60 ja 100% välillä, mutta pääsääntöisesti edellytetään 20% yksityistä rahoitusta. Euroopan aluekehitysrahastosta on myös rahoitettu erilaisia vesiin liittyviä hankkeita, mm. erilaisia teknisiä kokeiluja vesien tilan kohentamiseksi, mutta myös vesistö- ja kalastusmatkailuhankkeita. Paikallisille toimijoille EU-rahoitus on usein haastavaa hankebyrokratian ja ennakkorahoituksen tarpeen vuoksi. Hanketuki maksetaan vasta raportoitujen hankejaksojen (yleensä 6 kk) jälkeen.
Kuntien rahoitus
Monet kunnat pitävät vesien hoitoa ja kunnostusta tärkeänä ja ovat valmiita osallistumaan rahoitukseen eri tavalla. Kunnat ovat usein kiinnostuneet osallistumaan yhteistyöhankkeisiin, jossa tiettyä omarahoitusosuutta vastaan voi saada valtionrahaa tai EU-rahaa. Kunnat voivat myös lainata esimerkiksi yhdistyksille rahaa hankkeen toteutuksen ajalle ennen kuin ulkopuolinen rahoitus maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Tämä ns. puskuriraha on käytössä monissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Kunnan kiinnostusta voi kysyä ympäristöviranomaiselta.
Yksityinen rahoitus
Säätiöt ja rahastot
Yksityiset ja säätiöt myöntävät avustuksia vesistöjen kunnostuksiin ja virkistyskäytön edistämiseen. Ne ovat usein juuri tätä tarkoitusta varten perustettuja ja toimivat kuntien ja yritysten lahjoitusvaroin. Vesistöihin liittyvään tutkimustoimintaan on myös erilaista rahoitusta tarjolla. Näistä löytyy tietoa Aurora-tietokannasta.
Yritysyhteistyö
Paikalliset yritykset ovat osallistuneet vesistöjen hoidon kustannuksiin monessa kohteessa Suomessa. Tuki on voinut esimerkiksi yrityksen järjestämä tarjoilu kunnostustalkoissa, lahjoitus välineiden hankintaan tai työn teettämiseen sekä yhteistyö varainkeruussa. Sponsoroimalla yritys kantaa yhteiskuntavastuutaan ja luo itsestään myönteistä mielikuvaa ympäristön ja asumisviihtyvyyden huomioivana yrityksenä.
Asukkaat ja rannanomistajat
Vesistöjen rannalla asuvat ovat usein osakaskunnan jäseniä, mutta samalla suurimpia hyödynsaajia vesistön tilan paranemisesta. Muutamilla kohteilla Suomessa on saatu kerättyä melko hyvin lahjoituksia asukkailta kunnostustyöhön. Osallistuminen rahallisella tai talkootyöpanoksella on myös sijoitus rantakiinteistön arvoon.
EkoEnergia Ympäristörahasto
Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joilla pyritään merkittävästi ja kustannustehokkaasti mahdollisimman suureen ympäristöhyötyyn ja ekologisen merkittävyyden parantumiseen. Pääasiallisesti toteutetaan hankkeita vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja rahoitusta on kohdennettu enimmäkseen virtaavien vesien tilan parantamiseen. Avustuksen määrä vaihtelee (mm. v. 2018, 5000 € – 36000 € rahoitusosuuksia). Omarahoitusosuus ei pakollinen (katsotaan eduksi hakemuksessa). Hakijoina voivat olla esim. rekisteröityneet yhdistykset, kalatalousalueet, osakaskunnat. Ei ole olemassa virallista hakemuskaavaketta, vaan haetaan hankehakemuksella suoraan. Hakuaika hanketukeen on kalenterivuoden tammikuu.
Rapala –rahasto
Päämääränä on tukea erityisesti paikallisesti merkittäviä kalavesien hoito- ja kunnostustoimenpiteitä, saattaa mahdollisesti laajempia, monivuotisia projekteja alkuun ja edistää omalta osaltaan näihin päämääriin tähtääviä tutkimuksia, koulutusta, laitehankintoja ja muita esivalmisteluja. Avustusten määrä vaihtelee, pääasiassa pienimuotoisia avustuksia (muutamasta satasesta muutamaan tuhanteen euroon). Tuen saaminen ei vaadi omarahoitusosuutta välttämättä ja hakijoina voi olla mikä tahansa organisaatio. Hakuaika on kalenterivuoden alkupuolisko huhtikuulle.
Vattenfall
Vattenfall on jakanut vuosittain ympäristörahaa noin 86 000€. Rahoitusta ovat saaneet erityisesti suoraan ympäristöön kohdistuvat hankkeet, joiden suunnitelmat ovat valmiina. Ympäristörahan käytöstä päätetään vuosittain seurantaryhmässä, jossa on jäseniä seutukunnista, Vattenfallilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. ELY-keskus toimii myös rahoittajana suuressa osassa hankkeita. Vattenfallin ympäristörahaa voidaan myöntää enintään puolet hankkeen kokonaiskustannuksista, ja loppurahoituksen tulee löytyä kunnilta ja mahdollisesti ELY-keskukselta sekä muilta yhteistyötahoilta. Puitesopimuksen on allekirjoittanut 15 Pohjois-Pohjanmaan kuntaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Siikajoki ja Siikalatva. Puitesopimuksen tehneet kunnat ovat voineet tehdä esityksiä hankkeista syyskuun hakuun.
Koskienergia
Koskienergia Oy omistaa 30 pienvoimalaitosta eri puolilla Suomea. Pohjois-Pohjanmaalla näistä on 9 voimalaitoista Pyhä-, Siika- ja Iijoessa. Yhtiö on rahoittanut jokivesistöissä tehtäviä ympäristökunnostuksia, mm. kalatiehankkeita.
Fortum, OuMo
Fortum on osallistunut monin tavoin jokivarsien ympäristönhoitoon ja virkistyskäytön edistämiseen yhteistyössä paikallisten asukkaiden, jokivarren kuntien, tutkimuslaitosten ja ympäristöviranomaisten kanssa. Oulujoella yhtiö on Oulujoen kunnostuksen ja moninaiskäytön -hankkeen (OUMO:n) puitteissa parantanut joen ympäristöoloja jo vuodesta 1998.
