Metsähake
Metsähaketta korjataan energiaksi harvennusmetsistä sekä päätehakkuilta. Vuonna 2012 47 % kokonaismetsähakkeesta oli tuotettu ensiharvennushakkuilla. Harvennusmetsistä puuta voidaan korjata pelkästään energiapuuksi tai energiajaetta muun puutavaran korjuun yhteydessä. Päätehakkuista voidaan kerätä energiaksi myös hakkuutähteet, muun muassa puiden latvat ja kannot. (Strandström M. 2012)
Yksinomaan energiapuuta ei Suomen metsissä ole tähän asti kasvatettu vaan metsähakkeen raaka-aine syntyy normaalissa metsänkasvatuksessa tukkipuun kasvatuksen rinnalla. Energiapuuta korjataan harvennuksilta joko kokopuuna oksineen tai karsittuna. Puuta karsittaessa oksat jäävät metsään lannoittamaan uutta metsää. Kokopuunkorjuuta on rajoitettu metsänhoitosuosituksissa metsän ravinteikkuuden mukaan. Puolukkakankailta ja sitä rehevämmiltä metsämailta voidaan hyödyntää kokopuuta. Kantojen nostoa on rajoitettua pohjavesialueilla. (Äijälä O. ym. 2010)
Pohjois-Pohjanmaalla metsähaketarjonnassa ominaista on pienpuun suhteellisen suuri osuus. Tätä vahvistaa tilastoitu metsähakkeen käyttöjakauma, jossa pienpuun osuus on lähes 70 %, kun se koko Suomessa on noin 40 %. Nykyisillä hinta- ja kustannussuhteilla pienpuun korjuuta on vaikea saada kannattavaksi ilman tukia. Niinpä pienpuukohteiden tukipäätökset tulisi olla metsähakkeen korjuulle riittäviä ja riittävän pitkäaikaisia (P-P Energiastrategia 2020)
© Esko Viitala