Vuoden maisemateko -kilpailuun osallistuneet ehdotukset 2015

Määttälänvaaran maamiesseura Kuusamossa on kunnostanut kylämaisemaa monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Raatia ilahdutti kyläläisten halu hoitaa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja vaalia kylänsä viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Syksyllä 2013 raivattiin talkoilla puustoa kylän keskellä Suininkijärveen viettävien rinnepeltojen luota. Energiapuuta kertyi 100 kuutiota. Hoitamattomia peltoja on niitetty kolmena kesänä näkymien ylläpitämiseksi. Myös lampaita ja hevosia on kylämaisemaa hoitamassa. Talkoisiin on saatu hyvin väkeä, keskimäärin on ollut 10-15 henkilöä, joskus jopa 30 henkilöä. Tärkeä hanke kylän yhteisöllisyyden lisääjänä on ollut Suininkijärven rannassa olevan Kylänniemen kunnostus kylän yhteiseksi virkistyspaikaksi. Rantaan on yhdessä rakennettu parkkialue, veneenlaskupaikka, tulipaikka, laituri, lentopallokenttä, frisbeegolfrata ja poroaita.

Utajärvellä Ahmaksen kyläseura on kunnostanut kolmen vuoden ajan Ahmaksen Lähtevänojan laitumia. Hoitoalue muodostuu kuudesta laidunlohkosta, jotka ovat jokivarressa kahden kilometrin matkalla. Laitumien yhteispinta-ala on vajaat neljä hehtaaria. Laitumien kunnostuksessa on ollut paljon raivaamista ja kyläläiset ovat tehneet sitä talkoilla. Raivaustähteet on myös poltettu. Joen yli on rakennettu myös kolme siltaa eläinten kulkua varten. Laidunnusta on ollut kahtena kesänä, laiduntajina hiehot ja lampaat. Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito on pitkäjänteistä työtä, johon Ahmaksen väki on halukasta ja sitoutunutta. Hankkeessa on ollut arvokasta laidunperinteen ylläpito ja Rokualle johtavan matkailureitin vaaliminen. Myös vanhaa perinnettä on osattu hyödyntää osana kylän vetovoimaisuuden kehittämistä. Tästä esimerkkejä ovat kalevalainen kylä ja kesällä 2015 toteutettu kyläooppera.

Temmeksen kyläyhdistys on saanut hyvin väkeä liikkeelle kylämaiseman siistimistöihin. Puustoa on hoidettu maisemallisesti tärkeillä paikoilla muun muassa valtatie 4:n ja Temmesjoen varsilla. Myös vanha puukirkko on saatu paremmin näkyville. Niin ikään risteysalueiden liikenneturvallisuus on parantunut näkymien avartuessa. Raivattu lehtipuusto on voitu hyödyntää energiapuuna. Myös vanha urheilukenttä kunnostettiin ja raivattiin pusikoista. Metsäpäivä kunnostetulla kentällä veti 500 henkilöä. Iso urakka kyläläisillä on vanhan työväenyhdistyksen talon, Väinölän kunnostus. Vuonna 1907 rakennettu talo on toiminut myös suojeluskuntatalona. Kyläyhdistys haluaa kunnostaa Väinölästä kylätalon, mutta rakennus on jouduttu purkamaan lähes perustuksille vuonna 2014. Kyläläiset ovat veistäneet satoja tukkeja hirsiksi talon korjausta varten. Urakka jatkuu edelleen.

 
Pohjois-Iin kyläyhdistys on ollut aktiivinen Iin Hiastinhaaran kunnostamisessa jo yli 10 vuoden ajan. Hiastinhaara on Iijoen tulvauoma, jota on kunnostettu erilaisilla toimilla vuodesta 2002. Hankerahaa on saatu kunnostukseen hyvin, ja tässä kyläläisten tekemän talkootyön osuus on ollut merkittävä. Uoman vesikasvustoa on niitetty ja väylää on ruopattu veneilykuntoon. Rantojen pensaikkoa on raivattu yhdessä PVO-Vesivoima Oy:n kanssa, viimeksi vuonna 2013. Toiminnassa maininnan arvoista on pitkäjänteisyys, hankerahoitusten tehokas hyödyntäminen ja verkostoituminen alueen toimijoiden kesken. Lammaslaidunhankkeessa on myös pilotoitu kuntataajaman lähellä olevien Natura-kohteiden hoitoa. Vajaan kuuden hehtaarin lammaslaidun aidattiin talkoilla keväällä 2014 ja oman kylän Kainuun harmas-alkuperäisrodun lampaat ovat laiduntaneet jokisuiston leppähakoja ja rantametsiä kahden kesän ajan. Maisema kohenee ja samalla on ylläpidetty laidunperinteitä. Kyläläiset haluavat myös kehittää alueen virkistyskäyttöä ja yhdessä Iin kunnan kanssa ollaan hakemassa Leader-rahoitusta laitumen läpi kulkevan luontopolun ja sen pohjoispuolella olevan lintutornin uusimiseen.

Pyhännän maa- ja kotitalousseura on monella tapaa ollut kohentamassa kuntakeskuksen maisemaa. Huomionarvoista on green care -konseptin tuominen maaseudullekin. Palvelukoti Nestorin vieressä on ollut kolme kesää lammaslaidun ja vanhukset ym. erityisryhmät saavat virikkeitä kotieläimistä. Seura on palkannut työllistetyn raivaamaan kunnan metsä- ja viheralueita. "Roskapäivänä" on kerätty tienvarsilta roskia pois ja kunnan ja muiden järjestöjen kanssa on laadittu puistosuunnitelma osana taajamasuunnitelmaa. Lisäksi yhdistys on hankkinut kesäkukkia risteysalueille ja hoitanut niitä. Pyhännällä on oltu myös avoimia uusille asioille, kun kansainvälisen työleirin väki on kunnostanut kylien maisema- ja rakennuskohteita ja alueen moniarvoista metsä-, puu- ja luontoteemaa on kehitetty kunnan kanssa.  

Siikalatvalla Mankilan kyläseura on toteuttanut vuosina 2013-2015 rohkeasti Vähäjärven kosteikon rakennusprojektin, joka oli kuuden hehtaarin pinta-alallaan iso urakka. Siikalatvan kunnan tarjoama puskuriraha mahdollisti ison rakennusprojektin toteutuksen. Kosteikon jatkohoito tapahtuu mm. lampaita laiduntamalla. Kosteikko on ns. maatalouden monivaikutteinen kosteikko eli sillä pidätetään pelloilta vesistöihin valuvaa kiintoainesta ja ravinteita. Tämän lisäksi alue on tärkeä kosteikkoluonnon monimuotoisuudelle. Alue on kyläläisten lähivirkistyspaikka ja siellä on kaksi kilometriä pitkä luontopolku. Kyläseura aikoo jatkossa rakentaa alueelle hankerahalla tulipaikan, sillan, lintutornin ja opastauluja. Hanke on hyvä esimerkki miten paikalliset toimijatkin voivat toteuttaa ympäristön kunnostushankkeita ja vaikuttaa oman kylänsä maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä lisätä samalla kohteen virkistys- ja matkailuarvoa. Myös Mankilassa on toteutettu pitkäjänteisesti alueen maisemanhoitoa, kylänkehittämistoimintaa ja virkistystapahtumia.

Iissä Olhavan Seudun kehittämisyhdistys on toteuttanut kahden vuoden aikana ansiokkaasti Olhavan Areenan kunnostuksen. Hankerahoitus saatiin Leaderiltä eli Jomma ry:ltä. Talkootunteja kyläläisillä kertyi yli 1000. Hankkeen aikana kunnostettiin urheilukenttä ratoineen, katsomorakennus, jonka sisällä on talvilämmin punttisali sekä frisbeegolfrata. Areenalla on pidetty jo kesällä 2015 useita isoja yleisötapahtumia, mm. suunnistuksen PM-kilpailut, Rompetori, kirpputoreja ja Pikabingo. Arviointiraati kiitteli hankkeen toimijoiden sitoutumista ja töiden hyvää organoisointia. Kannatettavaa on myös asukkaiden kannustaminen urheiluharrasteiden pariin ja lähiliikuntamahdollisuudet kylillä. Kunnostushanke oli myös dokumentoitu hyvin.