Maaseutukylien biotaloudesta keskustellaan Muhoksella ja Oulussa

Biotalouden mahdollisuuksista ja uusista malleista maaseudulla keskustellaan keskiviikkona 6.4. Muhoksella ja torstaina 7.4. Oulussa. Tilaisuuksissa  esitellään esimerkkinä Palopuron kylää, joka tavoittelee energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä toimivaa maatilojen ja pienyritysten yhteistyömallia.

Tilaisuuden pääpuhujana on tunnettu maaseutuympäristön kehittäjä ja luomuvihannesviljelijä Kari Koppelmäki Hyvinkäältä. Hän esittelee Palopuron kylän agroekologista mallia, josta on esitelmöity runsaasti viime aikoina.  

Palopuron kylältä löytyi vuonna 2015 myös Itämeren ympäristöystävällisin maatila, Knehtilä, joka päihitti niin länsinaapurimme kuin kaikkien muidenkin Itämeren rantavaltioiden edustajat.

Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean maatilan ja muiden yrittäjien yhteistyöverkosto – Palopuron agroekologinen symbioosi. Tavoitteena on kehittää alueelle energia- ja ravinneo­mavarainen tuotantomalli. Malli olisi siirrettävissä myös muualle Suomeen. Maatilojen bioenergia ja raaka-aineet, lähijalostaminen ja kiertotalous voivat olla maaseudun asukkaiden työllistymisen uusia mahdollisuuksia.

Taimi Mahosenaho ProAgria Oulusta ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisista sekä Ritva Imppola Oulun  Ammattikorkeakoulusta esittelevät juuri alkaneiden Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertueen ja Myssy-hank­keen tarjontaa kylille.

Maaseudun kehittämisen ja biotalouden aiheita käsitellään myös myöhemmin Oulun seudun Leaderin alueella.  Kiinnostuneet kylät voivat tilata maksutta esityksiä tai tapahtumia omalle kylälleen.

Tilaisuuksiin kutsutaan erityisesti maaseudun kehittämisestä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita maatiloja, ruokaketjuun liittyviä yrittäjiä sekä bioenergiasta ja yleensäkin maaseudusta ja ympäristöstä kiinnostuneita.  Tilaisuudesta saavat vinkkejä myös maaseutuasumista ja siellä työllistymistä suunnittelevat henkilöt. Aihe liittyy kylien elinvoimaisuuteen ja sopii hyvin myös kylätoimijoille.

Tilaisuudessa on mahdollista esittää paikallisia puheenvuoro­ja esimerkiksi maatilojen biokaasun mahdollisuuksista sekä lähiruoan paikallisesta tuottamisesta, jalostamisesta ja vaihtoehtoisis­ta jakelukanavista.  

Oulun Seudun Leaderin edustaja kertoo rahoitusvinkkejä yrittäjille.

Tilaisuuden järjestäjinä ovat  Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue, Myssy-hanke, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset,  ProAgria Oulu,  OAMK sekä rahoittajana Oulun Seudun Leader, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja EU:n maaseuturahasto.

-----------------------------------------------------------------------------------

Lisätietoa biotaloudesta

Biotalouskäsitteen taustalla on tulevaisuuden ennuste, jonka mukaan maapallon nopeasti kasvava väkimäärä  tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Pulaa tulee siis kaikesta siitä, mitä maaseutumme tuottaa.

Samaan aikaan kun maapallon väkiluku kasvaa, nousee myös ympäristön arvostus. Puhtaat vesistöt, arvokkaat luontoympäristöt ja jopa hiljaisuus arvottuvat enemmän. Keskeistä biotaloudessa onkin, miten talouden raaka-aineet onnistutaan tuottamaan kestävän kehityksen mukaisesti.

Raaka-aineen tuotannon lisäksi maaseutumme voisi tarjota enemmän työtä myös jalostuksen ja luontopalveluiden saralla. Biotaloutta on kuvattu pyramidilla, jossa raaka-aineet ovat isoin alin taso. Ylimmällä kärkitasolla ovat kalleimpina pitkälle jalostetut tai erityistä osaamista, erikoisraaka-ainetta tai arvoa hyödyntävät palvelut tai tuotteet.  

Mitä biotalous tarkoittaa?

”Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.”    

Lähde:  Kestävää kasvua biotaloudesta - Suomen  biotalousstrategia