• proagriaoulu.fi » Hankkeet » VYYHTI II » Kunnostustarinoita » Lamujoki lainehtimaan
  • Lamujoki lainehtimaan

    VYYHTI II -hankkeen ensimmäisen vuoden pilottialuesuunnittelua tehtiin Siikalatvan Lamujoelle välillä Saariperä–Pulkkilan kirkonkylä. Pulkkilan Seura ja paikalliset osakaskunnat lähtivät aktiivisella otteella viemään alueen vesienhoitoon liittyviä teemoja eteenpäin valuma-alueelta vesistöön.

    Pilottialuesuunnittelun aikana suunnittelualueella kartoitettiin Suomen Metsäkeskuksen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden avulla valuma-alueelle tehtäviä vesienhoitotoimia. Lisäksi tarkasteltiin Lamujokeen laskevien isompien uomien kuormitusvaikutuksia. Oulun Kalatalouskeskus inventoi ja sähkökoekalastI suunnittelualueen koskialueet.


    Lamujoen osa-alueelle laadittiin VYYHTI II -hankkeen pilottialuesuunnitelma. Maastotöitä tehtiin syksyn 2016 aikana. Kuvassa Oulun Kalatalouskeskuksen asiantuntijat inventoimassa Lamujoen koskialueita ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat tarkastelemassa valuma-alueen toimenpiteitä. Lamujokivarren pitkään jatkunut laidunnus lisää alueen maisema- ja monimuotoisuusarvoja. Kuva: Heikki Tahkola

    Pilottisuunnittelun tuloksena syntyi tahtotila Lamujoen vesienhoidon aktivointityön jatkamiseen sekä toimijoiden yhteistyön kehittämiseen ja joen arvostuksen lisäämiseen. VYYHTI-asiantuntijat ehdottivat alueen toimijoille avustuksen hakemista muun muassa paikallisesta ELY-keskuksesta.

    Hyvänä esimerkkinä alueellisesta yhteistyömallista tuotiin paikallisten tietoon Meidän Kalajoki -hanke, jossa on keskitytty yhteistyön rakentamiseen ja verkostoitumiseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen avustuksella. Lamujoen yhteistyömallin kehittämiseen päätettiin kuitenkin ensin hakea rahoitusta valtakunnallisen ympäristöministeriön avaaman ideahaun kautta.

    Maaliskuussa 2017 Haapaveden-Siikalatvan kehittämiskeskus jätti ideahakemuksen ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon kärkihankehakuun. Hakemuksessa painotettiin jokivaluma-alueen yhteistyömallin kehittämistä, eri toimijoiden verkostoitumista ja erityispiirteenä turvemaavaltaisen valuma-alueen vesienhoidon toimenpiteiden kokonaisvaltaista suunnittelua.

    Hakemuksessa oli mukana useita paikallisia toimijoita, Siikalatvan kunta ja Haapaveden-Siikalatvan kehittämiskeskus, joka toimi myös hankkeen hakijana. Hyvästä hakemuksesta huolimatta ideahaku ei tuottanut tulosta.

    Vesiensuojelua, virkistystä ja yhteistyön mallia

    Kielteisestä päätöksestä huolimatta Lamujoen porukka ei luovuttanut, vaan haki menestyksellisellä otteella syksyn 2017 avustushaussa ELY:n harkinnanvaraista avustusta vesien- ja merenhoitoon sekä vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen.

    Lamujoki lainehtimaan -hanke on tällä hetkellä käynnissä. Hankkeen tavoitteena ja tulosodotuksena on konkreettisen vesiensuojelun edistäminen, parantuneet virkistyskäyttömahdollisuudet ja yhteistyömallin kehittäminen alueelle. Hanke sai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta avustusta 34 500 euroa. Avustusprosentti tässä avustusmuodossa on noin 50. Omarahoitusosuus voi koostua myös talkootyöstä.

    Lamujoen alue oli mukana myös vuoden 2018 ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon kärkihankehaussa. Oulun Yliopisto haki yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ProAgria Oulun, Luonnonvarakeskuksen, Pulkkilan Seuran ja Siikalatvan Luonnon kanssa OmaTurveJoki-hanketta.

    Hankkeessa olisi tutkittu muun muassa turvemaiden vesistövaikutuksia, kohdealueena olisi ollut Lamujoki. Toivomme, että tälle tarpeelliselle hankkeelle löytyy lähivuosina rahoitusta, vaikka seuraavassa Raki-haussa.

     

    VYYHTI II -hanke järjesti lokakuussa 2016 Lamujokivarressa työnäytöksen kosteikkojen perustamisesta ja sähkökoekalastuksesta, jolla selvitetään kohdealueen kalaston rakennetta ja poikastiheyksiä. Menetelmässä kalat tainnutetaan sähkövirralla, minkä jälkeen kalat mitataan ja punnitaan. Vironneet kalat vapautetaan takaisin veteen. Sähkökalastusta voivat tehdä vain koulutuksen saaneet henkilöt. Siihen tarvitaan myös ELY-keskuksen ja vesialueen omistajan lupa. Kuva: Maarit Satomaa

    Teksti:

    Maarit SatomaaLue lisää