Lämpöyrittäjyys

Lämpöyrittämisellä tarkoitetaan lämmön myyntiä ulkopuolisille. Nykyisin ulkopuolisina ostajina ovat usein kunnat, mutta yrittäjien piiriin on myös syntynyt erilaisia energiakyliä ja yhteislämpökeskuksia. Maatiloilla lämpöä tuotetaan yleensä vain omiin rakennuksiin. Lämmöntuotantoa pelkästään omiin rakennuksiin ei mielletä lämpöyrittämiseksi, mutta tuotanto voi kuitenkin tuoda merkittäviä säästöjä maatilalle. (Motiva 2013)

Lämpökeskukseen voi olla myös yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto (CHP voimalaitos), jolloin laitoksen hyötysuhde on parempi. Laitos kannattaa sijoittaa lähelle lämpöenergiaa tarvitsevaa kohdetta (Metsäkeskus 2008). Lämmönsiirtohävikit kasvavat sitä suuremmiksi mitä kauempana lämmönkohde sijaitsee laitoksesta, kuitenkin hyvällä eristyksellä ja suunnittelulla voidaan minimoida energiahävikkiä (Metsäkeskus 2008). (Motiva 2013)

Tilan oman metsämaan hyödyntäminen sekä valmis konekanta voivat tehdä lämmöntuottamisesta kannattavaa. Useat maatilat käyttävätkin omaa haketta ja pellettiä hakekeskuksessa lämmittääkseen käyttöveden sekä rakennustilat. Lämpökeskuksella voidaan tuottaa energia syksyisin myös viljan kuivaamiseen. (Metsäkeskus 2008)

© Esko Viitala