• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Maito » Kuntoluokituksesta käytännön hyötyä ja kannattavuutta
  • 24.01.2020

    Tarja Paatero: Kuntoluokituksesta käytännön hyötyä ja kannattavuutta

    Kuntoluokitus on yksi keino mitata lypsylehmän ruokinnan ja tuotannon eri vaiheiden onnistumista sekä naudan kasvua vauvasta mummoksi.

    Kuntoluokan tavoitteena on pysyä mahdollisimman tasaisena läpi tuotantokauden; painon jojoilu ei ole hyväksi lehmällekään. Itse kuntoluokka ei olekaan sitä kautta ykkösasia, vaan sen pitäminen mahdollisimman tasaisena poikimisesta toiseen. Toki on tärkeää välttää ylilyöntejä sekä laihuuden että lihavuuden osalta.

    Ongelmakierteeseen ensipoikimisesta

    Kuntoluokan tyypilliset ongelmat syntyvät kierteestä, joka usein alkaa jo siitä, että hieho poikii ensimmäisen kerran lihavassa kunnossa. Jos selkä on leveä kuin keittiön pöytä eikä selkärangasta näy edes muistoa, on kohtuullisen varmaa, että ongelmia on edessä poikimisen jälkeen.

    Lihavan eläimen syönti ei käynnisty normaalisti. Kun syönti tökkii ja maitoa kuitenkin tulee perinnöllisen taipumuksen mukaan, on syntyvä energiavaje päivä päivältä syvempi. Syntyy ketoosi.

    Ketoosin syvetessä eläin laihtuu voimakkaasti. Laihtuminen ja energiavaje saavat aikaan sen, että kiimakierto ei käynnisty – ainakaan niin, että irtoava munasolu olisi hedelmöitymiskykyinen.

    Tämä taas aiheuttaa sen, että kyseisen eläimen poikimaväli venyy, joskus pitkästikin yli vuoden. Tällöin lehmä ei jaksa pitää maidontuotantoa yllä kovinkaan korkeana niin kauan kuin pitäisi. Syntyy helposti tilanne, että pienessä maidossa oleva lehmä kerää ympärilleen rasvavarastoa, kun ravintoa tulee enemmän kuin tuotosta eli lehmä lihoo, joskus hyvinkin voimakkaasti.

    Lihominen kuriin, rajoitusta rehuannokseen

    Ummessaolokaudella lehmää ei kannata edes yrittää laihduttaa; elimistö ja loppuvaiheen kasvua kirivä vasikka kärsivät. Pötsi kutistuu helposti, jos karkearehu ei ole riittävän maittavaa ja jollei sitä saa syödä tarpeeksi. Lihavuuden jo sinällään aiheuttaman ketoosiriskin lisäksi tämä saa aikaan ongelmia, kun heruvan eläimen pötsiin ei mahdukaan rehua niin paljon kuin sillä hetkellä pitäisi. Näin päästää uudelleen ketoositilanteeseen ja lehmä alkaa laihtua ja…kierre on valmis.

    Kuntoluokkakamera kertoo nopeasti, jos eläin alkaa laihtua. Ja mikä vielä miltei tärkeämpää: jos se alkaa lihoa. Lihomisen ehkäisy on usein helpompaa kuin ketoosilehmän hoito, jossa väkisinkin syntyy tuotantotappioita.

    Sen sijaan loppulypsykauden väkirehuannoksen rajoittaminen kuntoluokan ja maidon pitoisuuksien mukaan saa aikaan selkeitä säästöjä pienenneenä rehukustannuksena. Ja antaa vielä enemmän takaisin, kun poikimisten jälkeiset ongelmat poistuvat tai vähenevät, lehmät pääsevät herumaan kunnolla ja saadaan aikanaan tiineeksi.


    Kuntoluokka 4 tai yli – tässä tapauksessa yli.


    Päivä paistaa aavistuksen läpi, okahaarakkeita ei näy ja lonkkaluu näkyy pyöreänä. Heittäisin kuntoluokaksi 3,75.


    Kuntoluokka alkaa 3:lla, mutta mitä perään? Okahaarakkeet näkyvät yksittäisinä, joten voisi olla jopa 3-.

    Teksti ja kuvat:

    Tarja PaateroLue lisää

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti

    Kamera hyödyksi
    kuntoluokituksessa
    Lue lisää