• proagriaoulu.fi » Hankkeet » VYYHTI II » Kunnostustarinoita » Kosteikkobuumi Koillismaalla
  • Kosteikkobuumi Koillismaalla

    Maatalouden tukijärjestelmät ovat mahdollistaneet kosteikkojen perustamisen valuma-alueille, joiden yläpuolinen peltoprosentti on vähintään kymmenen prosenttia. Maatalouskosteikkoja ovat perustaneet niin yksittäiset maanviljelijät kuin erilaiset yhdistykset ja ojitusyhteisötkin.

    Kuusamon kaupunki on laatinut Vienan Kemin latvavesistöalueen monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelman vuonna 2009. Tuolloin pidettiin Kuusamossa myös YmpäristöAgro-hankkeen ja maaseutuviranomaisen järjestämiä kosteikkotilaisuuksia.

    Kuusamon Oivankiin perustettu kosteikko oli aikoinaan Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisiä kosteikkoja, joka rahoitettiin ei-tuotannollisella investointituella. Oivangin kosteikkoon rahoituksen haki vesiensuojeluyhdistys.

    Kuusamossa ovat tehneet kosteikkoja myös yksittäiset viljelijät. Yksi näistä on viljelijä Alpo Lämsän ideoima ja suunnittelema kosteikko Multasniemeen. 1,8 hehtaarin suuruinen kosteikko puhdistaa yläpuolisen valuma-alueen vesiä.


    Alpo Lämsä esitteli Multasniemen maatalouskosteikkoa VYYHTI II -hankkeen kunnostusyhdyshenkilöille syksyllä 2017. Kuva: Harri Kontio

    VYYHTI II -hankkeen kunnostusyhdyshenkilöt kävivät tutustumassa syksyllä 2017 Multasniemen kosteikkoon, jota Alpo Lämsä esitteli. Lämsän ei-tuotannollisella investointituella tekemässä kosteikoissa on tehty patorakennelmat lähistöltä löytyneistä kivistä. Muutenkin Lämsä on ideoinut kosteikon penkereet ja patorakennelmat luonnon vastaavia rakennelmia tarkastellen. Paikan päällä kyllä huomasikin, kuinka hienosti kosteikko istuu maisemaan ja luontoon. Kosteikko houkuttelee alueelle eri lintulajeja ja kasvillisuus on monimuotoista.

    Ei-tuotannollisen investointituen maksimitukisumma on Multasniemen kosteikon kaltaisille kohteille ollut kuluneelle ohjelmakaudella 11 669 euroa hehtaarille. Tukitaso määräytyy toimenpiteiden mukaan ja vaatii  tarkan suunnitelman. Kosteikon jatkohoitoon haetaan ympäristösopimusta. Hoitosopimuksen määrä on 450 euroa hehtaarille.

    Kuusamossa kosteikkokohteita on mietitty myös KEMERA-rahoituksella toteutettavaksi. VYYHTI II -hankkeen vuoden 2017 pilottialuehaussa tulikin Kuusamosta hakemuksia ennätysmäärä. Näistä suurin osa oli erilaisia kosteikkojen perustamiseen liittyviä kohteita, joita tarkasteltiin joko maastossa tai karttatarkasteluna.

    Selvittelyssä onkin, voisiko Koillismaalle hakea esimerkiksi paikallisen Leaderin rahoittamaa hanketta liittyen kosteikkojen edistämiseen ja rahoituslähteisiin ohjaamiseen. Idea tällaiselle hankkeelle tuli Vesistökunnostusverkoston valtakunnallisessa kesäseminaarissa Lappeenrannassa 2016, kun Kosteikkoasiamies-hanke esitteli maastossa hankkeen käytäntöjä ja toteutuneita vesienhoitotoimenpiteitä.

    Multasniemen kosteikon pato- ja pengerrakenteisiin on malli saatu luonnosta. Koillismaalla on innostusta valuma-alueelle tehtäviin vesienhoitotoimiin maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Olemassa olevat kosteikot toimivat hyvinä esimerkkeinä ja kannustimina. Kuva: Maarit Satomaa

    Teksti:

    Maarit SatomaaLue lisää