• proagriaoulu.fi » Hankkeet » VYYHTI II » Kunnostustarinoita » Kosteikkobuumi Koillismaalla
  • Kosteikkobuumi Koillismaalla

    Maatalouden tukijärjestelmät ovat mahdollistaneet kosteikkojen perustamisen valuma-alueille, joiden yläpuolinen peltoprosentti on vähintään 10%. Maatalouskosteikkoja ovat perustaneet yksittäiset maanviljelijät, eri yhdistykset ja ojitusyhteisöt.

    Kuusamon Oivankiin perustettu kosteikko oli aikoinaan Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisiä kosteikkoja, joka rahoitettiin ei-tuotannollisella investointituella. Oivangin kosteikkoon rahoituksen haki vesiensuojeluyhdistys.

    Kuusamossa ovat tehneet kosteikkoja myös yksittäiset viljelijät. Yksi näistä on viljelijä Alpo Lämsän ideoima ja suunnittelema kosteikko Multasniemeen. 1,8 hehtaarin suuruinen kosteikko puhdistaa yläpuolisen valuma-alueen vesiä.


    Alpo Lämsä esitteli Multasniemen maatalouskosteikkoa VYYHTI II -hankkeen kunnostusyhdyshenkilöille syksyllä 2017. Kuva: Harri Kontio

    Lämsän ei-tuotannollisella investointituella tekemässä kosteikoissa on tehty patorakennelmat lähistöltä löytyneistä kivistä. Muutoinkin Lämsä on ideoinut kosteikon penkereet ja patorakennelmat luonnon vastaavia rakennelmia tarkastellen. Kosteikko houkuttelee alueelle eri lintulajeja ja kasvillisuus on monimuotoista.

    Rahoitusvaihtoehtojen pohdintaa
    Ei-tuotannollisen investointituen maksimitukisumma on Multasniemen kosteikon kaltaisille kohteille ollut kuluneelle ohjelmakaudella 11 669 eur/ha. Tukitaso määräytyy toimenpiteiden mukaan ja vaatii tarkan suunnitelman. Kosteikon jatkohoitoon haetaan ympäristösopimusta kosteikon hoitoon. Hoitosopimuksen määrä on 450 eur/ ha.

    Kuusamossa kosteikkokohteita on mietitty myös KEMERA-rahoituksella toteutettavaksi. VYYHTI II -hankkeen vuoden 2017 pilottialuehaussa tulikin Kuusamosta hakemuksia ennätysmäärä. Näistä suurin osa oli erilaisia kosteikkojen perustamiseen liittyviä kohteita. Selvittelyssä onkin voisiko Koillismaalle hakea esimerkiksi paikallisen leaderin rahoittamaa hanketta liittyen kosteikkojen edistämiseen ja rahoituslähteisiin ohjaamiseen.

    Multasniemen kosteikon pato- ja pengerrakenteisiin on malli saatu luonnosta. Koillismaalla on innostusta valuma-alueelle tehtäviin vesienhoitotoimiin maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Olemassa olevat kosteikot toimivat hyvinä esimerkkeinä ja kannustimina. Kuva: Maarit Satomaa

    Teksti:

    Maarit SatomaaLue lisää