• proagriaoulu.fi » Hankkeet » Päättyneet hankkeet » VYYHTI II » Kunnostustarinoita » Kosteikkobuumi Koillismaalla
  • Kosteikkobuumi Koillismaalla

    Maatalouden tukijärjestelmät ovat mahdollistaneet kosteikkojen perustamisen valuma-alueille, joiden yläpuolinen peltoprosentti on vähintään 10. Maatalouskosteikkoja ovat perustaneet sekä yksittäiset viljelijät että eri yhdistykset ja ojitusyhteisöt.

    Kuusamon Oivankiin perustettu kosteikko oli aikoinaan Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisiä kosteikkoja, joka rahoitettiin ei-tuotannollisella investointituella. Oivankiin rahoituksen haki vesiensuojeluyhdistys.

    Kuusamossa ovat tehneet kosteikkoja myös yksittäiset viljelijät. Yksi niistä on Alpo Lämsän ideoima ja suunnittelema kosteikko Multasniemeen. 1,8 hehtaarin suuruinen alue puhdistaa yläpuolisen valuma-alueen vesiä.


    Alpo Lämsä esitteli maatalouskosteikkoa VYYHTI II -hankkeen kunnostusyhdyshenkilöille syksyllä 2017. Kuva: Harri Kontio

    Ei-tuotannollisella investointituella rahoitetussa kosteikossa on tehty patorakennelmat lähistöltä löytyneistä kivistä. Muutenkin Lämsä on ideoinut kosteikon penkereet ja padot luonnon vastaavia rakennelmia tarkastellen. Kosteikko houkuttelee alueelle eri lintulajeja ja kasvillisuus on monimuotoista.

    Kuusamon Suiningin metsästysseuralle on myös myönnetty Hanhilammen kosteikon suunnitteluun ELY-keskuksen harkinnanvaraista avustusta 50 prosenttia.

    Rahoitusvaihtoehtojen pohdintaa

    Ei-tuotannollisen investointituen maksimitukisumma on Multasniemen kosteikon kaltaisille kohteille ollut kuluneelle ohjelmakaudella 11 669 euroa hehtaarille. Tukitaso määräytyy toimenpiteiden mukaan ja vaatii tarkan suunnitelman.

    Kosteikon jatkohoitoon haetaan ympäristösopimusta. Hoitosopimuksen määrä on 450 euroa hehtaarilta vuodessa.

    Kuusamossa kosteikkokohteisiin on mietitty myös Kemera-rahoitusta. VYYHTI II -hankkeen pilottialuehakuun 2017 tulikin Kuusamosta hakemuksia ennätysmäärä. Näistä suurin osa oli erilaisia kosteikkojen perustamiseen liittyviä kohteita.

    Selvittelyssä onkin, voisiko Koillismaalle hakea esimerkiksi paikallisen Leaderin rahoittamaa hanketta, jolla edistettäisiin kosteikkojen toteutumista erilaisilla rahoituksilla.

    Multasniemen kosteikon pato- ja pengerrakenteisiin on malli saatu luonnosta. Koillismaalla on innostusta valuma-alueelle tehtäviin vesienhoitotoimiin maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Olemassa olevat kosteikot toimivat hyvinä esimerkkeinä ja kannustimina. Kuva: Maarit Satomaa

    Teksti:

    Maarit SatomaaLue lisää