Ilmastonmuutos lisää tarvetta myös haitallisten vieraskasvien hallintaan

ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset vievät yhtenä aiheenaan eteenpäin vieraskasvilajien hallintaa. Ilmastonmuutos tuo lisätarvetta luonnonmonimuotoisuuden hoitoon ja taloudellisten haittojen ehkäisemiseen. Tähän liittyy myös EAKR-rahoitteinen hanke Vieraskasvit hallintaan - haitallisten vieraslajien hallintaan ja torjuntaan liittyvien prosessien ja innovaatioiden kehittäminen.

Vieraskasvien torjunta on vuoden 2019 aiheena myös maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisessa maisematekokampanjassa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden yhteistyöryhmän tiedonvälityksessä, jossa Oulun Maa- ja kotitalousnaiset toimivat vuoden 2019 koollekutsujina.

Vieraskasvit ovat lajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan ihmisen mukana uusille alueille. Osa näistä lajeista menestyy hyvin ja leviää tehokkaasti tukahduttaen muuta kasvillisuutta. Nopeasti leviävät haitalliset vieraskasvit, esimerkiksi jättipalsami ja lupiini, hävittävät alleen luonnolle tärkeää ja herkkää niittyjen lajistoa.

Monet haitalliset vieraskasvit ovat levinneet luontoon puutarhajätteen mukana, villiytyneistä puutarhoista, asumattomilta tonteilta tai maanrakennuksen läjitysmaiden kautta. Tonttien reunamilla olevia luonnonalueita kannattaakin tutkia asukkaiden kanssa yhteisvoimin ja kitkeä löytyneet haitallisten vieraskasvien alut heti pienenä.

Tarvitaan jokaisen panosta

Vieraslajien torjunta ja tietoisuuden levittäminen on tärkeää. Vieraslajit ovat kasvava ympäristöongelma, johon pitää tarttua nyt. Viranomaisten niukat resurssit tarvitsevat tuekseen jokaisen panosta. Tietoisuuden lisääminen ja vieraslajien torjunta on tärkeää ja konkreettista luonnonsuojelutyötä, jossa työn jälki ja tulokset ovat nähtävissä.

Koska luonnolle haitallisten lajien leviämistä on luonnossa hankala hallita, siihen tarvitaan muun muassa järjestöjen, tiedotusvälineiden ja kansalaisten aktiivista osallistumista. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat kampanjoineet  tänä vuonna sekä vieraslajien kitkennästä että niittyjen säilyttämisen puolesta. Vaikka monien niittyjen hoito tapahtuu laiduntamalla, hoitoon kuuluvat myös niittäminen, raivaus ja haitallisten vieraslajien torjunta.

Kampanjoissa ja neuvonnassa on tutustuttu sekä haitallisiin että hyödyllisiin kasveihin. Yhdessä on mietitty,  mitä voimme tehdä hoitaaksemme lähiluontoa ja miten järjestää oma tapahtuma vieraslajien torjumiseksi. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle haitallista jättipalsamia voi torjua käsin kitkemällä.

Suuret suomalaiset vieraslajitalkoot –
Vuoden 2019 maisematekokilpailu

Vuoden maisemateko valitaan nyt viidettä kertaa. Kilpailun teemana on ”Suuret suomalaiset vieraslajitalkoot”. Kilpailulla halutaan erityisesti kiinnittää huomioita luonnon monimuotoisuuteen. Vieraslajit ovat merkittävä uhka suomalaiselle luonnolle. Teemalla halutaan kannustaa yhteistyöhön vieraslajien torjunnassa. Maa- ja kotitalousnaiset haastavat mukaan ympäristötoimijoita, yhdistyksiä ja hankkeita.

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisia Vuoden maisemateko -tunnustuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa.

Kilpailuohjeet

Osallistu kilpailuun täyttämällä nettilomake. Lomake lisätään vuoden 2019 alussa osoitteeseen www.maajakotitalousnaiset.fi > vuoden maisemateko. Kerro maisemateosta, työn tekijöistä ja perustele työn merkitys.

Kilpailuaika päättyy 30.9.2019.  Alueelliset maisemateot valitaan loka–marraskuussa 2019.