• proagriaoulu.fi » Hankkeet » Maasta markkinoille » Demonstraatiokokeet » Demontraatiokokeet 2018 ja alustavia tuloksia
  • Kesällä 2018 jatkettiin kauranlajikekokeita, saatiin tuloksia viherlannoituksista ja hivenaineravinteiden lisäyksen vaikutuksia seurattiin

    Luomukauran lajikekoe

    Vuonna 2018 mukana oli 14 kauralajiketta (koepaikan maalaji: (m) hieno hieta). Lohkon esikasvina oli rehevä maahan murskattu härkäpapukasvusto, joten muuta lannoitusta ei annettu. Koealue kynnettiin keväällä, kylvettiin 25.5 ja rikkaäestettiin kertaalleen kesäkuun puolivälin jälkeen.

    Hikevällä maalla kuivuus ei pahasti haitannut ja satoa kertyi mukavasti: 4 – 5 ton/ha, mikä on hyvä luomusato. Pienimmät sadot olivat aikaisilla lajikkeilla ja suurimmat myöhäisillä lajikkeilla, mutta erot eivät olleet suuria. Hehtolitrapainot olivat 54 – 58 kg, mikä on aivan hyvä näin kuivana vuonna. Tuhannen jyvän paino (tjp) pyrkii kasvamaan lajikkeen kasvuajan pidentyessä, mutta tässä kokeessa myös aikaisilla lajikkeilla, kuten Meeri, Niklas ja Marika saatiin hyvät tjp:t. Lue lisää tuloksista marraskuun Luomulehdestä.

     

    Kauranlajikekokeet Rauno Haapalan pelloille Siikalatvalla, Paavolassa

     

    Luomukauran mangaanikoe

    Kaura on viljoistamme herkin mangaanin (Mn) puutokselle. Mikäli viljavuustutkimuksen Mn-luku on alle 10, puutosoireita ja satotappioita kauralle voi tulla. Luomussakin mangaaninpuutosta voi torjua peittauksella tai ruiskuttamalla Mn-lehtilannoitusta, mikäli puutos on osoitettu analyysein. Teimme pienen kokeen, jossa käytettiin joko vain toista näistä keinoista tai molempia.

    Koepaikan maalaji oli hienoa hietaa (rm), Mn-luku 5,4 (täysin punainen) ja koekasvina Niklas-kaura. Peittaukseen käytimme Terios Mn+ hivenravinnetta ja ruiskutukseen Multiple Pro-lehtilannoitetta. Edellisvuodelta on kokemusta myös Mantrac Pro-lehtilannoitteen käytöstä.

    Hyvästä yrityksestä huolimatta, emme saaneet merkittävää hyötyä peittauksesta, ruiskutuksesta tai niiden yhdistelmästä. Koepaikan mangaaniluku oli niin alhainen, että kaikki koeruudut kärsivät mangaaninpuutoksesta kesä-heinäkuun vaihteessa (ruskeita viiruja lehdissä). Seurauksena kaurat kasvoivat kituen, mutta rikkakasvit menestyivät ja kasvoivat kaurakasvuston läpi. Selvästikin mangaanitilanteen hoitoon tarvittaisiin järeämpiä keinoja, kuten rakeisia hivenlannoitteita.

    Viherlannoituskoe

    Tässä kokeessa osa koeruuduista oli kylvetty kesällä 2016 monivuotisilla viherlannoitusseoksilla (5 kpl) ja toinen puoli kesällä 2017 yksivuotisilla seoksilla (5 kpl). Koska molemmat kylvöt tehtiin ilman suojaviljaa ja maa on hyvin hikevää, yksivuotiset rikkakasvit haittasivat viherlannoitusten perustamista niitoista huolimatta. Koealueen kasvusto murskattiin myöhään syksyllä 2017, jonka jälkeen se kynnettiin.

    Keväällä 2018 koealueelle kylvettiin Niklas-kaura ilman muuta lannoitusta. Kauralle tehtiin yksi rikkaäestys ja mangaaniruiskutus. Monivuotisessa kokeessa kaurasadot vaihtelivat 2,5 – 3 ton/ha. Sinimailanen ei menestynyt kovin hyvin ja sen jälkeen kaurasato oli heikoin. Paras 3 ton/ha sato tuli puna-valko-alsikeapila-heinäseoksen jälkeen. Monipuolinen seos toimi siis parhaiten rikkakasvien takia vaikeissa perustamisoloissa. Yksivuotisten kasvustojen jälkeen sato vaihteli vielä vähemmän, ollen kaikilla seoksilla 3 ton/ha kieppeillä. Rehuvirnaseoksen jälkeen kaurasato oli lievästi parempi kuin ruisvirnaseoksen jälkeen. Hehtolitrapainot olivat kummassakin kokeessa noin 56 kg, eikä eroja ollut.

    Tämän kokeen mukaan viherlannoituksellakin on mahdollista kasvattaa aivan hyvä kaurasato. Kannattaa huomata, että tässä kokeessa ei ollut varsinaista 0-ruutua, eli jossa olisi viljelty vaikkapa viljaa useita vuosia ilman lannoitusta. Silloin erot olisivat voineet olla suurempia.  

     

    Mangaanilannoituksen vertailua Rauno Haapalan pellonpiennarpäivässä 14.8.2018