COOPID – tiedonvaihtoa alkutuotannon innovatiivisista biotalousratkaisuista

”Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.”

Lähde: Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia

Hankkeen tausta

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet biotalouteen. Luonnonvarat, kuten metsät, pellot, maaperä, vesistöt ja meri muodostavat jo nyt talouden selkärangan. Biotalouteen kuuluvat myös luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten hiilidioksidin sitominen sekä virkistysmahdollisuudet. Biotaloudessa yhdistyy luonnonvarojen kestävä käyttö, raaka-aineiden kierto ja paikallisuus.

Biotalous alkaa alkutuotannosta. Biotalouteen perustuvien, innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen vahvistaa alkutuottajien osuutta biotalouden arvoketjuissa. Liiketoimintamallien kehittämiseksi tarvitaan yhteistyötä ja arvoketjun toimijoiden välistä vuoropuhelua.

Hankkeen tavoite

COOPID-hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen alkutuotannon toimijoita eri puolilta Eurooppaa ja jakaa tietoa hyvistä biotalouden toimintamalleista. Hanke vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri sidosryhmien ja maiden välillä ja tukee siten biotalouden liiketoimintamallien kehittämistä Euroopan laajuisesti alueelliset ja alakohtaiset erityispiirteet huomioiden.

Biotalouden liiketoimintamalleista kerätyn tiedon pohjalta luodaan suosituksia, jotka edistävät investointeja sekä tutkimus- ja kehitystyötä alan uusien arvoketjujen luomiseksi. Hankkeen kohderyhmä on ensisijaisesti alkutuottajat, mutta myös tuottajayhteisöt, tutkimus, oppilaitokset ja toimialan viranomaistahot.

COOPID-hanke vastaa koko Euroopan laajuisiin biotalouden haasteisiin: Hanke edistää alkutuottajien aitoa osallisuutta biotalouden arvoketjuissa ja biotalouden elinkeinomallien tehokasta käyttöönottoa ja avaa siten usein abstrakteiksi jääviä biotalouden ja kiertotalouden käsitteitä.

Mitä hankkeessa tehdään

• Jokaisesta hankkeeseen osallistuvasta partnerimaasta kootaan alueellinen COOPID-biotalousverkosto. Verkosto koostuu alkutuotannon parissa työskentelevistä tahoista: alkutuottajista, julkisen sektorin toimijoista, yrityksistä ja tutkimuslaitoksista. Laaja verkosto mahdollistaa kokonaisvaltaisen näkemyksen biotaloudesta.

• Kustakin partnerimaasta valitaan biotalouden menestystarina. Menestystarinat ovat esimerkkejä erityisen onnistuneista biotalouden liiketoimintamalleista. Menestystarinat esitellään vierailuilla tai virtuaaliesittelyillä partnerimaiden COOPID-verkostoille. Kunkin maan verkostosta valitaan 1–2 edustajaa, COOPID-lähettilästä, tutustumaan eri maiden menestystarinoihin.

• COOPID-lähettiläät esittelevät menestystarinavierailujen kokemuksia ja esimerkkejä biotalouden liiketoimintamalleista kotimaassa järjestettävissä biotaloustyöpajoissa. Työpajojen kautta tietoa menestystarinamalleista jaetaan alkutuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille tahoille.

• Hankkeen aikana kerätty tieto kootaan hankkeelle perustetuilla verkkosivuilla, mikä mahdollistaa aktiivisen tiedonvaihdon.

• Menestystarinoiden liiketoimintamalleja, tekniikkaa ja menestystekijöitä analysoidaan. Löydettyjen tekijöiden perusteella tuotetaan biotalouden suosituksia hankkeen kohderyhmän, maatalouspolitiikan ja tutkimuksen hyödynnettäväksi.

Mitä hankkeessa on tehty

COOPID-hanke sai alkunsa tammikuussa 2021. Kevään aikana jokaisessa partnerimaassa on koottu alueellinen COOPID-verkosto. Suomen verkostossa toimijoita on kymmenestä eri tavoin luonnontuotealalla toimivasta organisaatiosta.

Suomalaisia biotalouden menestystarinoita kartoitettiin liki 20. Näiden innostavien ja innovatiivisten biotalousesimerkkien joukosta Suomen menestystarinaksi valittiin Valion hiilineutraali maitoketju.

Hankkeen seuraavat vaiheet

Hankkeen seuraavassa vaiheessa, vuoden 2022 aikana COOPID-lähettiläät tutustuvat menestystarinoihin eri puolilla Eurooppaa. Vierailujen pohjalta järjestetään työpajoja, joissa menestystarinat esitellään esimerkkeinä onnistuneista biotalouden liiketoimintamalleista.