Aurinkoenergia

Suomen aurinkosäteilyn määrä on samaa luokkaa kuin Pohjois-Saksassa, jossa aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon Suomea enemmän. Saksassa aurinkoenergian asennettu teho vuonna 2012 oli 25 000 MW. Suurin osa Suomeen tulevasta säteilymäärästä sijoittuu maalis-syyskuun väliselle aikavälille. Tämän aikavälin säteilymäärä on noin 80 % koko vuotuisesta säteilystä. (Motiva 2012)

Pääosin aurinkoenergian hyödyntämistä tapahtuu passiivisesti eli ilman erillisiä laitteita ja kerääjiä. Huomioimalla aurinkoenergian hyödyntämisen jo rakennussuunnittelussa voidaan energialaskussa säästää. Sijoittamalla esimerkiksi rakennuksen ikkunat etelään päin jolloin auringon säteily lämmittää taloa kylmimpinä aikoina. Toisaalta kesäisin jäähdytystarve voi lisääntyä lämmittäessä kuumaa kotia (Lepistö T. 2013). Maatilalla passiivista energiaa voidaan hyödyntää sijoittamalla esimerkiksi kuivuri eteläiselle rinteelle ja varustaa rakennus tummalla katteella, jolloin aurinko esilämmittää jo osaksi kuivurin kuivausilman (Maa- ja metsätalousministeriö 2011).

Aurinkokeräimet soveltuvat parhaiten käyttövedenlämmitykseen. Aurinkokeräimet varastoivat säteilyenergiaa veteen. Energiaa on myös saatavilla pilvisin tai sateisin päivin, jolloin lämpöenergiaa ei voida tuottaa. (Motiva 2012)

Auringosta peräisin oleva energia voidaan myös muuttaa suoraan sähköksi. Maatiloilla aurinkopaneelit voidaan sijoittaa suurten tuotantorakennuksien katolle tuottamaan sähköä. Tulevaisuudessa aurinkopaneelit voidaan integroida kattopeltiin asennuksen yhteydessä. Aurinkoenergiajärjestelmä on yleensä kytketty sähköverkkoon turvaamaan energian saanti pilviselläkin säällä. (Käytännön maamies 2007)

© Esko Viitala