Peruskuivatus
1800-luvun puolivälissä Talousseuran alueella oli vuosittain lukuisia järvenlaskuhankkeita, joiden tarkoituksena oli runsaamman niittymaan ja karjanrehun saanti. Jokien perkaukset 1920-luvulla yleistyivät ja vuonna 1928 Talousseura valitti MKL:lle, ettei Oulun läänissä ollut riittävästi työvoimaa laatimaan kuivatus- ja perkaussuunnitelmia.
Samana vuonna Talousseuran neuvojat tekivät Valtion joenperkaustoimikunnalle sen pyytämät mittaukset ja laskelmat Iijoen, Kiiminginjoen, Sanginjoen, Pyhäjoen sekä Siikajoen ja siihen laskevan Savalojan tulva-alueista ja hyötymaista.
Vuonna 1949 valtioneuvosto asetti komitean suunnittelemaan Pohjois- ja Keskipohjanmaan kuntien vesiperäisten alueitten kuivatusta ja viemäriverkoston saamista ja komitean puheenjohtajaksi nimitettiin maaherra Kalle Määttä. Talousseura oli keskeisesti mukana peruskuivatusasioissa 1970-luvulle asti kunnes kaikki suuret vesistön järjestely- ja säännöstelytyöt tulivat toteutetuksi.
Siikajoen tulvaa Rantsilan Mankilankylässä 1.5.1951.
Limingan Hirvinevan peruskuivatusta toukokuussa 1952.