Kirjanpitotila
Maatalouskirjanpidon tärkeydestä kannattavan maataloudenhoidon edellytyksenä esitelmöi konsulentti Paavo Saarni Talousseuran syyskokouksen yhteydessä vuonna 1912. Kokous mieltyi esitykseen ja lausui toivomuksen, että kirjanpidon tärkeydestä tehtäisiin entistä enemmän selvää mm. maamiesseurojen kokouksissa.
Jo seuraavana vuonna maatalouskirjanpito pantiin alulle kesäkuun alusta Utajärvellä kahdessa ja Oulujoella viidessä talossa. Vuonna 1919 harrastus oli jo niin levinnyt, että palkattiin kirjanpidonneuvoja.
Toiminnan alkaessa kirjattiin erikseen mm. suolat, sokerit, hiivat, sikurit ja kahvit. Sittemmin luovuttiin ruokatalousmenojen kirjauksesta. Sen sijaan maataloustyöhön käytetyn ihmistyön, koneiden käytön, rahamenojen ja -tulojen selvittäminen jatkui lähes alkuperäiseen tapaan.
Vuosina 1912-75 Talousseuran alueelta tehtiin 2 283 maatalouden kannattavuus- ja tutkimuskirjanpidon tilinpäätöstä, keskimäärin 36 tilalle vuodessa.
”Olen kiitollinen, että olen saanut olla mukana tässä mielenkiintoisessa työssä” sanoi kirjanpitoveteraani Tauno Järviluoma Nivalan Sarjankylässä vuonna 1978. Maatalouskirjanpitotoiminnassa tila oli ollut vuodesta 1947 lähtien.
Tauno ja Mirja Järviluoma ja tilan saamat kirjanpitopalkinnot.