AIV-rehu
1930-luvulla Talousseura alkoi edistää hernepitoisen vihantarehun, juhannusruisrehun ja rehevän heinän säilytystä käyttämällä AIV-säilömismenetelmää. AIV-rehusta ja sen käytöstä, esitelmöi maisteri Ilmo Aikkinen 4.-5.7.1936 Talousseuran vuosikokouksen yhteydessä pidetyillä maatalouspäivillä Tyrnävällä. Esitelmä liittyi päivien aikana järjestettyyn AIV-rehun valmistusta esittävään havaintoesitykseen.
1940-luvun loppupuolella rehunviljelyksen kohottamiseen ja karjanruokinnan asialliseen suunnitteluun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. AIV-rehun valmistus lisääntyi merkittävästi, kun amerikkalainen kaskinauris osoittautui sopivaksi raaka-aineeksi.
Valtionmäärärahojen turvin Talousseuraan oli palkattuna yhteensä 12 AIV-neuvojaa vuosina 1945-54. Esimerkiksi vuonna 1951 tehtiin 358 tornisuunnitelmaa, joista valmistui syksyyn mennessä 118 ja rakenteilla oli 65 tornia. Avustuksia tornien rakentamiseen jaettiin 45 rakentajalle yhteensä 345 000 mk.
AIV-rehun valmistuskilpailu oli Haukiputaan, Kiimingin, Pudasjärven ja Tyrnävän kunnissa. Neuvojat pitivät rehunvalmistus- ja torninvalukursseja. Valtion määrärahojen turvin toimineen AIV-neuvonnan päätyttyä neuvonta siirtyi Valion AIV-rehuneuvojalle, jonka kanssa oltiin kiinteässä yhteistyössä.
Valion AIV-neuvonnan esimies tohtori Ilmo Aikkinen esittelee listintäasteella olevaa teutoburger-rehunaurista.
Vesiallaspainotus AIV-rehutornissa