Uutisraivaus

Uutisraivaus oli vuosien 1902-39 johtavia toimia maanviljelyn alalla. Vuosien 1901-1910 kuluessa peltoala kasvoi Oulun läänissä 38,1 %, väkiluvun lisäys samana aikana oli 15,8 %.
Apulannoitusaineiden käyttäminen oli myös lisääntynyt yhteisostojen kautta ja varsinkin niissä seuduissa, joissa työskentelivät Talousseuran työnjohtajat, oli apulantain käyttäminen suoviljelyksillä päässyt hyvään alkuun. Tähän oli  vaikuttanut sekä persoonallinen neuvontatoimi että vuosikymmenen ajan jatkuneet paikalliset lannoituskokeet.
Osaksi oli apulantain käyttämistä edistänyt sekin, että niitä oli ollut Oulussa Pohjois-Suomen Maanviljelyskaupan varastosta saatavissa, ettei niitä  tarvinnut vähissä erin Etelä-Suomesta asti tilata. Samoin olivat hinnat olleet entistä kohtuullisemmat. Mainittu kauppa möi vuoden 1911 kuluessa erilaisia apulannoitusaineita 8000 säkkiä, joka määrä oli noin 3 kertaa suurempi kuin mitä täällä oli vuosittain ennen käytetty.
Kun eduskunta myönsi vuonna 1919 ensimmäisen kerran määrärahan raivaustoiminnan tukemiseksi,  ilmoittautui raivaustoimintaan Talousseuran alueelta 6 535 osanottajaa. He raivasivat peltoa vuosina 1920-21 yhteensä 4 790 hehtaaria.
Uutisraivausten tukeminen jatkui aina vuoteen 1970 saakka ja palkkioiden myötä Talousseuran alueella raivattiin peltoa 103 652 hehtaaria. Talousseuran neuvojien toimesta alueet tarkastettiin, kartoitettiin, laskettiin pinta-alat, tehtiin viljelysuunnitelma ja valmistettiin  avustuksen hakupaperi.
Raivaajan oli varsinaisen raivauksen lisäksi kunnostettava savetuksen tai hiekoituksen tarpeessa oleva maa ja kaivettava kunnolliset ojat ja viemärit.

Uutisraivaajan perhettä Ylinäljängällä vuonna 1931.

Asutustila Utajärvellä.

Kruununtorppa ja sen asukkaita Suomussalmella vuonna 1931.