Jälleenrakennus

Jatkosodan jälkeen Maatalousministeriö asetti 11.10.1944 toimikunnan Kalle Määtän johdolla tutkimaan sodan aiheuttamia menetyksiä ja jälleenrakennussuunnitelmaa laatimaan.
Maaseudun jälleenrakentaminen uskottiin taas MKL:lle ja maanviljelys- ja talousseuroille. MKL:ssa oli asutusvaliokunta, joka johti sekä Pohjois-Suomen jälleenrakennusta että siirtoväen asuttamista, Talousseurassa oli asutustoimikunta ja kunnissa jälleenrakennuslautakunnat.
Toimintaa ohjasivat eri kohteissa asutustoimikunnan palkkaamat rakennusmestarit. Lisäksi jokaisessa kunnassa oli asutusneuvoja, joka toimi samalla jälleenrakennuslautakunnan sihteerinä.
Talvisodan jälkeen rakennuttajana oli ollut Talousseura, jatkosodan tuhojen korjaamisesta vastasi kukin rakentaja itse. Häntä tuettiin jälleenrakennusviranomaisten ja valtion taholta. Hän sai ilmaisen ammatillisen ohjauksen, häntä avustettiin tarvikkeiden hankinnassa ja annettiin jälleenrakennuslainaa, kaikkein heikoimmille myös avustusta. Kun rakentaminen tapahtui jokaisen omalla vastuulla, saatiin omatoimisuus ja yritteliäisyys täysimääräisesti hyödynnetyksi.
Rakennustöitä hidastuttivat naulojen, ikkunalasin, tulisijojen, kalkin, tiilien, valutavaran ja muun rakentamiseen tarvittavan tavaran puute. Jälleenrakennusohjelma sisälsi asuinrakennuksen, navetan ja saunan, mutta useimmille tiloille rakennettiin myös aitat sekä halko- ja työkalusuojat.

Kuusamon kirkonkylä huhtikuussa 1945 oli poltettu komeata kirkkoa myöten, vain pappilan sauna oli jäänyt.

Kylillä savupiiput osoittivat, missä talot olivat olleet. Miltei kaikki palanneet joutuivat asumaan korsuissa. Uudet rakennukset nousivat entisten tilalle.

Kaikki olivat mukana työssä. Isäntämiehen alku Kuusamon Poussun kylästä.