Rajaseutu sodan jaloissa

Marraskuun 30. päivänä 1939 syttynyt talvisota pysähdytti neuvontatyönkin lähes täysin, sillä Talousseuran 41 miespuolisesta toimihenkilöstä 31 otti osaa sotaan ja miltei kaikki kotitalousneuvojat olivat lottatehtävissä.
Kun kävi käsky, että koko Kuusamo oli kiireesti evakuoitava, nimismies määrättiin työnjohtajaksi ja hänen apulaisekseen rajaseutukonsulentti ja muut paikkakunnalla vielä olleet neuvojat. Nimismies pyysi 12 rekka-autoa, joilla vilja vietiin talteen. Kuorma-autot kuljettivat myös ihmiset turvaan. Kukin sai ottaa mukaansa vain 20 kilon tavaranyytin. Etäisimmissä rajakylissä kuten Paana- ja Tavajärvellä karja ammuttiin navetoihin ja rakennukset sytytettiin palamaan.
Armeija tarvitsi hevoset, mutta lehmät lähtivät satojen kilometrien korpivaellukselle hoitajiensa saattamina. Osa evakkolehmistä paleltui kuoliaaksi, heikoimmat nääntyivät tien poskeen, mutta satoja lopen väsyneitä ja nälkiintyneitä lehmiä samosi niille osoitettuihin pitäjiin.
Karjatalousneuvojat avustivat viranomaisia eläinten evakuoinnissa, valvoivat siirtokarjan hoitoa siirtopaikkakunnilla, avustivat karjan takaisin siirrossa sekä osallistuivat tuhoutuneiden eläinten tilalle hankittujen eläinten sijoittamiseen, vastaanottoon ja jakoon. Eläinten sairashoidossa heillä oli runsaasti tehtävää niiden  kotiuduttua siirtomatkalta.
Kuljetusvaikeuksien vuoksi jouduttiin teurastamaan käytännöllisesti katsoen koko Kuusamo-Taivalkoski-seudun sikakanta ja huomattava määrä lampaistakin, joista kuitenkin ennen sitä valittiin tuotanto-ominaisuuksiltaan parhaimmat pois siirrettäviksi.

Suomussalmen karjaa evakkomatkalla Utajärven-Puolangan tiellä syyskuussa 1944.