Vastuu ja raamit tuovat iloa ja tuloksia karjanhoitoon
ProAgria Oulun vieraana Limingassa Euroopan kiertueensa yhteydessä vieraillut Lindell Whitelock USA:sta on työskennellyt maitotilojen kanssa kymmenissä maissa. Kaikissa niissä karjakoko on tasaisesti kasvanut, ja samalla tiellä ollaan myös Suomessa. Suuren karjan hoitaminen ei suju enää oman perheen voimin, vaan mukaan astuvat tilan ulkopuolelta tulevat työntekijät.
Vaikka Suomessa ulkopuolisia työllistäviä tiloja on vielä vähän, Lindellin oppeja voi soveltaa hyvin myös lomituskuvioihin. Myös niiden sujumisessa on kyse henkilöstöjohtamisesta.
Maidontuotanto on nykyään yhä suuremmissa määrin yritystoimintaa. Larson Acres on tila, jonka kanssa Lindellillä on pisin yhteistyö. Larson Acresilla on 2900 lehmää ja 65 työntekijää.
Mikä on yrityksesi todellinen kustannushaaste?
Kun tilakoko laajenee, on yrittäjä yhä enemmän riippuvainen työtekijöistään, jotka auttavat häntä menestykseen. Yrittäjän rooli on johtajana löytää tuotantoprosessien heikkoudet sekä määrittää niille uudet toimintatavat. Työntekijän tehtävä on suorittaa ne annetun ohjeen mukaisesti.
Kaikki karjan parissa työskentelevät ihmiset pitää saada suorittamaan sama työ samalla tavalla joka kerta. Se tuo työhön sujuvuutta. Lehmien näkökulmasta ihmisten tekemiset muuttuvat hyvin ennakoitaviksi ja eläinten stressittömyydellä on positiivinen vaikutus maidon tuotantoon.
Maitoyrityksen perusyksikkö on aina lehmä. Ja sen näkökulma asioihin on sama, eli se sitten 5, 50 tai 500 lehmän karjassa. Lehmä ei pidä yllätyksistä. Kuva: Tiina Karlström
Keskusteluissa yrittäjät yleisesti kertovat suurimman kustannuserän olevan kasvavat rehukulut. Se on ymmärrettävää, sillä tilanne konkretisoituu säännöllisesti rehulaskun muodossa. Silloin tiedetään, mitä ostorehut oikeasti maksavat. Toinen haaste on työntekijät, jotka eivät tee kuten käsketään. Lindell painotti, että kyseessä ei ole työntekijäongelma, vaan johtajuusongelma.
Todellisuudessa suurimmat kuluerät tuotantoon tulevat huonosti johdetuilla tiloilla henkilöstökuluista sekä karjan uudistuskuluista.
Jos karjassa halutaan saavuttaa Larson Acresin päivittäinen 50 kilon keskimaitotuotos ja 30 kuiva-ainekilon syönti, pitää kaikkien osa-alueiden sujua navetassa hyvin. Avainasia lehmän hoidossa on johdonmukaisuus ja tasalaatuisuus. Kaikkien asioiden pitää tapahtua samalla tavalla, samaan aikaan, joka ainut kerta. Työvaiheet kuvataan step-by-step –prosessina.
Kaikki lähtee hyvästä alusta
Ensimmäinen askel hyvään henkilöstöjohtamiseen on rekrytointi. Tärkeintä on, että palkataan asenne ja opetetaan taidot. Palkattu työntekijä käy läpi huolellisen perehdytysvaiheen. Työntekijän tulee saada ymmärtää, mikä on hänen roolinsa koko yrityksessä ja keneltä voi kysyä apua, kun sitä tarvitsee. Hänen tulee saada tietää myös työn tärkeys, milloin ja miten se tehdään sekä miten se vaikuttaa tilan kokonaisuuteen.
Kiitos ja vastuu motivoivat
Kun työhön on opittu, rohkaistaan työntekijää kertomaan kehitysideoita. Ilman keskustelua ja palautetta työntekijä ajattelee, ettei hänen työnteollaan ole merkitystä. Silloin kiinnostus sen tekemiseen alkaa hiipua.
Kiitos hyvästä työstä antaa iloa ja valoa työhön sekä motivaatiota parempaan tekemiseen. Kuva: Tiina Karlström
Lindellin mukaan yksi kiitos motivoi kolmen kuukauden ajaksi työskentelemään vielä paremmin. Wisconsinissa on tiloja, joilla oli suuri vaihtuvuus työntekijöiden kesken. Työntekijät irtisanoutuivat ja he saivat sen jälkeen työttömyysturvaa valtiolta tietyn ajan. Osavaltio huolestui pahenevasta tilanteesta ja tilannetta alettiin tutkia. Yleinen käsitys oli, että työntekijät lähtivät koska palkka oli liian pieni. Lähteneet työntekijät puolestaan kertoivat että syynä olivat huonot työskentelyolosuhteet. He eivät tunteneet tekemäänsä työtä hyödylliseksi.
Entä jos tulee virhe?
Moni maidontuottaja ei ensimmäisiä työntekijöitä palkatessaan uskalla antaa vastuuta, koska pelätään virheitä ja niistä koituvia vahinkoja. Lindell lähestyy tilannetta toisesta suunnasta ja kysyy: ”oletko itse tehnyt koskaan virheitä?” Kaikki tekevät joskus virheitä, mutta jokaisesta virheestä pitää luoda oppimisitilaisuus. Mitä tehtiin väärin ja mitä pitää tehdä toisin. Työntekijän heikkoon suorittamiseen on syitä ja ne kannattaa selvittää. Hidasta ja tarkkaavaista ihmistä ei laiteta lypsyasemalle vaan vasikoiden pariin. Nopeaa ja tehokasta ei vasikoiden pariin vaan lypsyasemalle
Kommunikaatio ei ole vain puhumista, vaan ennen kaikkea kuuntelemista. Työntekijät tietävät hyvin mitä tilalla oikeasti tapahtuu. Heillä on tietoa, missä yrityksesi heikkoudet ovat ja miten niitä voisi korjata. Heidän ideoitaan sananmukaisesti kannattaa kuunnella. Ratkaisut voivat olla hyvin yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Kaikkien hyödyksi.
Tiina Karlström
kotieläinagrologi AMK, ProAgrian huippuosaaja: lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi
ProAgria Oulu