Lammastalouden tuottavuus on ennen kaikkea tehokkaan ja suunnitelmallisen nurmituotannon tulos. Usein mielletään, että lampaalle riittävät heikosti hoidetut laidun- tai maa-alueet, joille ei ole muuta käyttöä.
Kuva: Kalle Hellström
Lampaan vuosittainen ruokinta perustuu eri tuotantovaiheiden ruokintasuunnitteluun. Hyvällä viljely- ja laidunkiertosuunnitelmalla lammastila voi tuottaa vuosittain eri tuotantovaiheissa tarvittavat nurmirehut.
Viljely perustuu esimerkiksi viiden vuoden mittaiseen viljelykiertoon ja vuosittain tehtävään tarkempaan viljelysuunnitteluun. Myös kasvukauden aikainen laidunkierto on hyvä miettiä viljelysuunnitelman yhteydessä.
Viljelysuunnitelmassa tilan pellot jaetaan uudistettaviin, laadukkaan nurmirehun ja heikomman energiatason peltolohkoihin. Huolellisen jaottelun avulla peltolohkoja voidaan viljellä, lannoittaa ja korjata niin, että ruokintaan saadaan sopivia rehuja.
Nurmisiemenseoksia kannattaa myös miettiä suunnittelun yhteydessä käyttötarkoituksen mukaan. Seoksen kasvilajien määrä ja suhteet vaikuttavat nurmen maittavuuteen ja ravintoarvoihin, jotka näkyvät suoraan eläinten kasvussa ja ruokinnan taloudellisuudessa.
Eri nurmilajit kestävät sekä koneiden että sorkkien tallausta eri tavoin. Syväjuuriset kasvit käyttävät ravinteita ja vettä tehokkaasti auttaen samalla lyhytjuurisempia kasveja tunkeutumaan syvemmälle. Monipuolinen siemenseos lisää nurmen viljelyvarmuutta kesän eri vaiheissa ja sääoloissa.
Nurmikasvit tarvitsevat laidunnusten välillä 2–3 viikon lepojakson, ellei eläimiä vaihdeta laidunkauden aikana eri lohkoille. Lammas kurittaa nurmikasveja jatkuvasti, mikä alentaa kasvuston ravinnevarantoja ja kuihduttaa vähitellen kasvuedellytykset.
Täysikasvuinen lammas syö 2–2,8 kuiva-ainekiloa päivässä. Laidunnuksen alettua nurmikasvuston korkeus on hyvä olla 3–8 senttiä.
Laiduntaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin keväällä, koska alkukesästä laitumet kasvavat nopeasti, eivätkä lampaat ehdi syödä kasvavaa nurmea. Liian korkeaksi kasvanut laidun on järkevää niittää ja korjata pois, koska pitkä kasvusto lisää tallaantumishävikkiä. Laidunnurmi on hyvä perustaa usean nurmikasvin seoksena, sillä monipuolinen kasvusto lisää viljelyvarmuutta.
Hyvin hoidettu laidunkierto varmistaa kasvaville karitsoille ja imettäville uuhille hyvän ja sulavan nurmirehun koko kesäksi. Laidunkierrolla vähennetään myös loispainetta. Tehokkaaseen laidunkiertoon kuuluu lisäksi laiduntamisen päätyttyä tehtävät lohkokohtaiset puhdistusniitot, joilla estetään rikkakasvien lisääntyminen.
Lammas on hyvä valikoimaan ja sille kelpaavat vain parhaat laidunkasvit. Ellei käytetä laidunkiertoa tai puhdistusniittoja, pääsevät rikkakasvit nopeasti valloilleen. Heikot ja vaikeasti hoidettavat lohkot on hyvä jättää energiaköyhää rehua tarvitseville joutilaille eläimille.
Lammastilat lannoittavat kasvustoja etupäässä omasta lampolasta tulevalla kuivikepehkulla. Runsaasti kuiviketta sisältävä pehku kuluttaa lahotessaan kuivikekompostin typen lähes minimiin, joten typpeä sitovien palkokasvien käyttö viljelyssä on suotavaa. Kalin ja fosforin määrä alenee myös maaperästä korjattavan sadon mukana.
Nurmilohkoja uudistettaessa on järkevää kartoittaa maaperän happamuus ja ravinnetila sekä täydentää sitä tarvittaessa tilan ulkopuolelta hankittavilta lannoitteilla ja kalkitusaineilla.
Viljelysuunnittelussa optimoidaan uudistettavien nurmilohkojen ravinnetila ja kasviseokset niin, että lohko tuottaa satoa koko viljelykierron ajan mahdollisimman tasaisesti.
Kirjoittaja:
Lammastila voi käyttää rehuntuotannon ja laidunnuksen kehittämiseen Neuvo 2020 -rahaa. Kasvustojen ja peltolohkojen kasvukunnon havainnoinnin perusteella on helppo kehittää lammastilan nurmituotantoa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Käytettävissäsi on 7 000 euroa vuosina 2015–2020. Maksat vain arvonlisäveron, jonka voi vähentää verotuksessa.
LUE LISÄÄ.
Varmista peltomaan kasvukunto.
Lue lisää
Kokonaisvaltaista viljelysuunnittelua.
Lue lisää.
Kauppurienkatu 23, 3. kerros, 90100 Oulu
puh. 045 6578 715
