• proagriaoulu.fi » Päättyneet hankkeet » Mikä muuttuu 2015? » YmpäristöAgron tiedotteet » Terveet ja Hyvinvoivat Naudat - Vasikan terveyden turvaaminen huolenpitovaiheessa

  • Yhteystiedot sivulle >

    • YmpäristöAgro-hanke
    Taimi Mahosenaho
    040 551 7807

    • Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet
    Maarit Satomaa
    040 566 7924

    • Eläinten hyvinvointi
    Virpi Huotari
    0400 786 933

    • Luonnonmukainen tuotanto
    Anna-Leena Vierimaa
    0400138733                                                                                                                                                                                Olli Olli Valtonen
    040 735 5519

    • Ympäristötuen mukainen viljely
    Risto Jokela
    0400 285 294

    • Lähiruoka
    Soila Hiltunen
    0400 182 584

    • Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat
    Kartoittaja Mikko Marjomaa 040 5798529

    • Tuki-infot
    Anna-Leena Vierimaa
    0400 138 733

    • Maatilan energia
    Esko Viitala
    Piiriagrologi, energianeuvoja                                                                                                                                                              0400 286033

    • Lammastalous ympäristönhoitajana
    Heini Rautiola, lammasneuvoja
    045 6578708

    Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

    Terveet ja Hyvinvoivat Naudat - Vasikan terveyden turvaaminen huolenpitovaiheessa 0-3 kk iässä

    20.08.2014

    Tämä tiedote on laadittu YmpäristoAgro-hankkeen eläinten hyvinvointiosiohon. YmpäristöAgrohankkeen eläinten hyvinvointiosio jakaa tietoutta tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseksi liittyen menetelmiin, tukijärjestelmiin, lainsäädäntöön ja hyviin käytäntöihin.

    Vasikan syntyessä tilalle sen eteen on tehty jo paljon työtä. Lehmän kiimantarkkailu, oikeaan tuotosvaiheeseen ajoitettu tiineyttäminen, jalostussuunnitelman mukaisesti valittu sonni ja lehmän lopputiineyden ajan olosuhteet luovat pohjan uuden vasikan hyvinvoinnille.

    Puhtaus
    Vasikka kohtaa taudinaiheuttajia heti kun se syntyy. Myös vastapoikinut lehmä on herkkä sairastumaan. Siksi taudinaiheuttajien määrä on pidettävä erityisesti vastasyntyneen ympärillä mahdollisimman pienenä. Tämä onnistuu, kun vasikka syntyy puhtaaseen, hyvin kuivitettuun poikimakarsinaan, emä on jaloistaan ja utareiltaan puhdas ja vasikan hoitoon käytettävät välineet ovat puhtaita.

    Eläinsuojelulaissa vasikan kuivitusvaatimus koskee alle kaksiviikkoisia vasikoita. Puhtaus ja kunnon kuivitus ovat kuitenkin hyvän terveyden edellytyksiä koko kasvatusajan.

    Ternimaito
    Vastasyntynyt vasikka on täysin ilman vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan, sillä lehmän istukka ei läpäise niitä. Myös energiavarastot ovat pienet. Lehmän ensimmäisen lypsyn maito eli ternimaito on vastaus näihin tarpeisiin. Vasikan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on ensisijaisen tärkeää, että se saa mahdollisimman nopeasti riittävän määrän hyvälaatuista ternimaitoa.  Ternimaito tulee lypsää puhtain välinein puhtaasta utareesta heti poikimisen jälkeen. Lehmän lypsäminen tyhjäksi varmistaa hyvää utareterveyttä, tekee sen olosta mukavamman ja lisäksi kaikki arvokas ternimaito saadaan talteen. Ternimaidon vasta-ainepitoisuus tulee tarkastaa kolostrometrillä ja jos vasta-aineita on yli 50 mg/ml, juotetaan maito vasikalle. Loppu ternimaito pakastetaan tai viedään jääkaappiin käytettäväksi seuraavan vuorokauden aikana. Jos emän ternimaito on huonolaatuista, annetaan vasikan terniannos pakkasesta. Vasikalle annetaan ternimaitoa niin paljon kuin se haluaa juoda. Ensimmäisen 12 tunnin aikana vasikan tulee juoda hyvälaatuista ternimaitoa 10–15 % elopainoistaan.

    Hoito ja juotto
    Vasikalle rutiinit ovat tärkeitä. Kun hoitotoimet tapahtuvat samanlaisina ja samaan aikaan päivästä toiseen, on vasikan elämä mahdollisimman stressitöntä. Stressi kuluttaa energiaa ja laskee vastustuskykyä, jolloin eläin sairastuu helposti. Ensimmäisen kolmen elinkuukauden aikana vasikan elämässä tapahtuu isoja muutoksia: juotto vaihtuu maidosta juomarehuun, vasikka vieroitetaan ja siitä kehittyy märehtijä, olosuhteet vaihtuvat yksilökarsinasta ryhmäkasvatukseen. Muutokset tulisi ajoittaa niin, että vain yksi asia muuttuu kerralla. Hyvä esimerkki on vieroitus. Vasikka kannattaa vierottaa tutussa karsinassa tutun ryhmän mukana. Kun vieroitus on onnistuneesti ohi, voidaan eläinryhmä siirtää uuteen karsinaan tai vaikka toiseen rakennukseen. Hyvä nyrkkisääntö on yksi muutos viikossa, ei enempää.

    Juottoaikana vasikan ja hoitajan välille muodostuu kiinteä suhde. Vaikka juotto tapahtuisikin automaatilla, tulee vasikoiden kanssa seurustella ja antaa niille positiivisia ihmiskontakteja. Näin vasikka oppii luottamaan hoitajaansa. Samalla hoitaja pystyy tarkkailemaan vasikoita ja huomaamaan pienetkin sairauden merkit ajoissa.

    Olosuhteet
    Nuori eläin tarvitsee hyvät olosuhteet pysyäkseen terveenä. Eniten tulee panostaa makuualustan kuivuuteen ja raikkaaseen hengitysilmaan. Nuorikaan vasikka ei kärsi kylmyydestä, kunhan puhtaita kuivikkeita on paljon ja juotto sekä muu ruokinta ovat kunnossa. Tarvittaessa vasikalle voi pukea liivin lisälämmöksi.

    Vasikoiden sairaudet leviävät sairaista eläimistä muihin ja vanhemmista nuorempiin. Siksi sairastapauksissa sairas eläin on mahdollisimman nopeasti eristettävä muista, vielä terveistä vasikoista. Vasikkakarsinoiden kertatäyttöisyys on myös tärkeä periaate tartuntaketjun katkaisussa. Tällöin vasikkaryhmä tuodaan puhtaaseen karsinaan porukkana ja ne myös siirretään eteenpäin yhdessä. Sopiva eläinmäärä ryhmässä riippuu tilakoosta, mutta ryhmään ei pidä kerätä yli kymmentä vasikkaa.

    Sairaudet
    Ripulit ja vasikkayskät ovat alle kolmekuukautisten eläinten yleisimpiä sairauksia. Sairastapauksissa on oleellista tunnistaa oireet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja aloittaa tarvittava hoito. Näytteenotto taudinaiheuttajien määrittämiseksi on erittäin tärkeää. Näin ennaltaehkäisevät toimet ja mahdollinen lääkitys voidaan valita oikein ja tehokkaasti.

    Lisätietoa (Linkit 6/2014):
    ETT: ohjeita tilaongelmiin http://www.ett.fi/sisalto/ohjeet-1
    Vasikasta huippulypsylehmäksi 2012, Tieto tuottamaan 137. ProAgria Keskusten Liitto. www.proagria.fi/julkaisut
    Evira: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/naytteenotto-+ja+lahetysohjeet/nauta/hengitystietulehdukset/
    http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/naytteenotto-+ja+lahetysohjeet/nauta/vasikkaripuli/

    Tämän tiedotteen YmpäristöAgro II-hankkeelle on laatinut:
    Virpi Kurkela, terveydenhuoltoeläinlääkäri, ProAgria Oulu, virpi.kurkela@proagria.fi