• proagriaoulu.fi » Päättyneet hankkeet » Mikä muuttuu 2015? » YmpäristöAgron tiedotteet » Terveet ja hyvinvoivat naudat - palkokasvien hyödyt peittoavat riskit tuotannossa

  • Yhteystiedot sivulle >

    • YmpäristöAgro-hanke
    Taimi Mahosenaho
    040 551 7807

    • Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet
    Maarit Satomaa
    040 566 7924

    • Eläinten hyvinvointi
    Virpi Huotari
    0400 786 933

    • Luonnonmukainen tuotanto
    Anna-Leena Vierimaa
    0400138733                                                                                                                                                                                Olli Olli Valtonen
    040 735 5519

    • Ympäristötuen mukainen viljely
    Risto Jokela
    0400 285 294

    • Lähiruoka
    Soila Hiltunen
    0400 182 584

    • Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat
    Kartoittaja Mikko Marjomaa 040 5798529

    • Tuki-infot
    Anna-Leena Vierimaa
    0400 138 733

    • Maatilan energia
    Esko Viitala
    Piiriagrologi, energianeuvoja                                                                                                                                                              0400 286033

    • Lammastalous ympäristönhoitajana
    Heini Rautiola, lammasneuvoja
    045 6578708

    Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

    Terveet ja Hyvinvoivat Naudat - Palkokasvien hyödyt peittoavat riskit ruokinnassa

    05.01.2015

    Terveet ja Hyvinvoivat Naudat - Palkokasvien hyödyt peittoavat riskit ruokinnassa

    Palkokasveista tutuimmat ovat apilat, virnat, mailaset, vuohenherne ja härkäpapu. Niiden hyödyt nautatilalle tulevat ennen kaikkea pellon kautta, sillä valkuaiskasvit kykenevät biologiseen typensidontaan. Monet palkokasvit myös parantavat vahvalla juuristollaan maan rakennetta. Säilörehuna palkokasvit ovat maistuvia ja lisäävät siksi tuotosta.

    Puhalluttavatko palkokasvit?

    Pötsimikrobit tuottavat jatkuvasti kaasuja, jotka lehmä normaalisti röyhtäisee ulos. Puhaltumisessa pötsiin kertyy joko vapaata kaasua tai kaasu on pieninä kuplina rehumassan sisällä. Jos tilanne jatkuu, laajentuva pötsi saa aikaan hengityksen ja verenkierron vaikeutumisen ja johtaa lopulta kuolemaan. Palkokasveista apila ja sinimailanen ovat ne, joilla riski puhaltumiseen on suurin. Apilassa on lehtevä ja pehmeä koostumus, joten naudat syövät sitä mielellään suuria määriä. Suuri viherhiukkasten ja sulavan proteiinin määrä muodosta pötsissä limaa, joka vangitsee kaasukuplat sisäänsä ja näin puhalluttaa eläimen.

    Puhaltumisriski on siis olemassa, mutta sitä voi tehokkaasti torjua valitsemalla laidunkasvit oikein ja miettimällä laidunnusmanagementti kuntoon. Tärkeimmät kohdat ovat:

    • Ei pääsyä tuoreeseen ruohoon nälkäisenä
    • Tasainen syöttö ympäri laidunkauden
    • Ei kylmään ja/tai märkään ruohoon
    • Heinän tai säilörehun syöttö ennen laitumelle laskua
    • Eläinten tarkka seuranta
       

    Heikentyykö hedelmällisyys?

    Osa palkokasveista sisältää estrogeenisia vaikutuksia omaavia aineita. Näiden aineiden määrään vaikuttaa kasvilaji ja lajike, kasvin osa ja kasvuvaihe sekä kasvuolosuhteet. Esimerkiksi kuivuuden tai kylmyyden ”kurittamassa” kasvustossa kasviestrogeenipitoisuudet saattavat olla koholla. Kasviestrogeenien on kirjallisuudessa raportoitu aiheuttavan hedelmällisyysongelmia, kuten tiinehtymättömyyttä tai kohdun esiinluiskahduksia eritysesti lampailla, mutta myös naudoilla. Käytännössä vaikutuksia on hankala todentaa eikä meillä olekaan viimevuosilta yhtään todennettua kasviestrogeeneista johtuvaa karjatason hedelmällisyysongelmaa. Kasviestrogeenit on kuitenkin syytä pitää mielessä erityisesti tilanteissa, joissa rehu on käytännössä pelkkää apilaa tai jos se on korjattu tai eläimiä laidunnetaan ääriolosuhteissa.

    Osa palkokasveista on myrkyllisiä

    Ruisvirna, osa lupiineista ja valkomesikkä voivat aiheuttaa myrkytyksen eläimille. Ruisvirnan myrkylliset aineet aiheuttavat ihotulehdusta, karvan lähtöä ja yleisoireita, kuten syömättömyyttä. Ongelmia on raportoitu laitumella, kun kasvi on voimakkaan kasvun vaiheessa. Kuivatussa tai säilötyssä rehussa ongelmaa ei ole. Lupiineissa myrkytyksiä aiheuttavat alkaloidit, mutta viljellyissä lajikkeissa alkaloiditasot on jalostettu mataliksi.  Homeinen rehu on aina terveysriski. Lupiinissa ja valkomesikässä home voi aiheuttaa myrkytysoireita. Kannattaa huomata, että home ei ole aina ihmissilmin näkyvää.

    Kaiken kaikkiaan palkokasvit ovat arvokkaita kasveja viljelykierrossa ja hyvä komponentti rehuissa. Riskit on helposti hallittavissa, kun ne tiedostetaan.

    Tämä tiedote on osa YmpäristöAgro-hanketta. Hankkeen tiedotusosion tehtävänä on kerätä tietoa mm. eläinten hyvinvointiin liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Tiedotteen on kirjoittanut ProAgria Oulun terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela (virpi.kurkela@proagria.fi)

    Lisätietoa:

    Puhakka L. Palkoviljojen haitta-aineet ja niiden merkitys kotieläinten ruokinnassa. Maataloustieteen Päivät, 2012