• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Maa- ja kotitalousnaiset » Syödä elääkseen vai elää syödäkseen?
  • 20.04.2018

    Syödä elääkseen vai elää syödäkseen?

    Maa- ja kotitalousnaisille ja järjestöllemme kotimainen ruoka, vastuullisesti hoidettu luonto, maisema ja ympäristö sekä hyvinvoivat ihmiset ovat koko toiminnan arvopohja.

    Suhtautuminen syömiseen kertoo arvostuksistamme. Tämä näkyy lounasruokapaikoissa, kouluissa, päiväkodeissa, kaupoissa, ravintoloissa, maaseutumatkailuyrityksissä ja ennen kaikkea kotona. Se näkyy raaka-aineina, resepteinä, valmistustapoina, ruokakulttuurina, tarjoiluna, kattauksena ja palveluna.

    Lapsen ensimmäiset makukokemukset syntyvät kotona. Sieltä alkaa tutustuminen omaan ruokakulttuuriin ja makujen maailmaan. Lapsi kannattaa ottaa mukaan arkisiin keittiöaskareisiin, sillä uuden oppiminen on palkitsevaa.

    Väliin tarvitaan juhlahetkiä kauniisti katetussa ruokapöydässä vuotuisjuhlien yhteydessä – vaikkapa heti tulevana pääsiäisenä.

    Hyvä asiakaskokemus kuuluu kauas

    Yhdistykset tekevät paljon työtä yhteisen hyvinvointimme eteen. Olen kuullut vähättelyä niin sanotuista kahvinkeittäjistä erotuksena jostakin tärkeämmästä ja oikeasta yhdistystoiminnasta. Nämä kahvinkeittäjät tekevät huipputyötä palvellessaan toisia ihmisiä ja tarjoten nautinnollisen virkistymishetken välillä hyvinkin vaativissa oloissa. Ruoan arvostus näkyy näinkin: ruoka ja kahvi eivät itsestään ilmesty pöytään.

    Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat ovat osaavia ammattilaisia arvioimaan esimerkiksi pienten maaseutuyritysten menukokonaisuuksia ja pohtimaan yrittäjän kanssa, miten saadaan koottua hyvä elämys ruokineen, palveluineen ja kattauksineen niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja kertovat kokemuksestaan eteenpäin.

    Vaikka maakuntamme on pieni, kokemukset kuuluvat kauas niin asiakaspalvelusta kuin tarjottavasta ruoastakin. Välillä on ihan opettavaista yrittäjienkin lähteä vaikkapa opintoretkelle katsomaan ja kokemaan, miten jossakin muualla toimitaan.

    Kolmasosa ruuasta roskiin

    Ruokahävikki kertoo ruoan arvostuksesta ruokaketjun eri vaiheissa. Hävikistä on tehty monia tutkimuksia. Niiden perusteella heitämme jokaisessa perheessä hukkaan satojen eurojen edestä silkkaa rahaa ja samalla monen ihmisen työpanosta.

    Kaikesta maailmassa vuosittain tuotetusta ruuasta kolmasosa, yli miljardi kiloa, päätyy roskiin. Tuo määrä riittäisi ruokkimaan kolme miljardia ihmistä.

    Syitä ruokahukkaan on monia tuotannosta ja sadonkorjuusta säilytykseen. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa pääosa ruokahävikistä syntyy kaupassa ja kotitalouksissa. Kauppa tekee jatkuvasti työtä hävikin vähentämiseksi. Myös meidän kuluttajien pitää muistaa jokaisen osto- ja kulutuspäätöksen yhteys ruokahävikkiin.

    Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin

    Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin on Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston yhteinen hanke vuosina 2018–2019. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja aktivoida vapaaehtoista vesienhoitotyötä havainnollistamisen ja positiivisen viestinnän avulla.

    Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta, jota maa- ja kotitalousnaiset toteuttavat vuosina 2018-2019. Tule mukaan Hukantorjuntapartioon!

    Kirjoittaja:

    Maija-Liisa Tausta-OjalaLue lisää

     

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti


    Oppia, makuja ja elämyksiä.
    Lue lisää

    Asiantuntemusta
    yrityksen eri vaiheisiin.
    Lue lisää