Rauhoitettu laji

Rauhoitetut nisäkkäät ja linnut

Kaikki Suomessa luonnonvaraisina esiintyvät nisäkkäät ja linnut ovat luonnonsuojelulain 38. §:n nojalla rauhoitettuja, lukuun ottamatta metsästyslain 5. §:ssä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä. Näiden lajien rauhoittamisesta säädetään metsästyslain nojalla, eli riistalajit ovat metsästyslailla rauhoitettuja silloin, kun ei ole metsästysaika. Lintudirektiivi suojelee rauhoittamattomatkin linnut, mutta vain niiden pesimäaikana.

Rauhoittamattomia eläimiä ovat metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri sekä korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas.

Rauhoitetun eläimen tahallinen tappaminen tai pyydystäminen on kiellettyä. Kiellettyä on myös pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen.

Rauhoitettuja eläimiä ei myöskään saa tahallaan häiritä, etenkään niiden lisääntymisaikana ja tärkeillä muutonaikaisilla levähdysalueilla.

Lintujen pesäpuut ovat rauhoitettuja, kun viranomainen on merkinnyt ne. Suuren petolinnun eli kotkan, merikotkan, kiljukotkan, pikkukiljukotkan ja kalasääsken pesäpuu on aina rauhoitettu, jos pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä.

Rauhoitetut kasvit

Luonnonsuojeluasetuksella (160/1997) on rauhoitettu 137 putkilokasvia ja seitsemän sammalta. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poiminen tai muu hävittäminen on kiellettyä (asetuksen liitteet 3a-3c).