• proagriaoulu.fi » Tietoa meistä » Historia » 1800-luku » Puutarhanhoito
  • Puutarhanhoito

    Toiminnan kasvitarhan hoidon alalla aloitti lääninagronomi Europaeus, joka pyysi vuonna 1880 Talousseuralta tarkoitusta varten 100 Smk. Sillä ostettiin kasvitarhan ja juurikasvien siemeniä, joita jaettiin ilmaiseksi kasvitarha- ja puutarhaviljelystä innostuneille. Kasvitarhanviljelyä oli tällöin jo jossakin määrin Utajärven Ahmaskylässä, Säräisniemen ja Kestilän pitäjissä.

    Vuonna 1886 Talousseura lähetti Matilda Kinnusen parooni von Haartman’in omistamaan Lempisaaren hoviin oppimaan kasvitarhan hoitoa. Oululaisen puutarhuri I. Lahdenperän kanssa tehtiin sopimus, että hän ottaa tietopuolisesti ja käytännöllisesti opettaakseen yhtä mies- ja yhtä naisoppilasta.

    Senaatti hylkäsi vuonna 1892 Talousseuran apurahaanomuksen kiertävän kasvitarhanneuvojan palkkaamiseksi. Yleinen mielipide etelässä oli, ettei Oulun leveysasteella mikään kasvitarhakasvi elä.

    Tämän ennakkoluulon särki agronomi Europaeuksen sisar Haapaveden kirkkoherran rouva Nora Pöyhönen. Hän alkoi vuodesta 1892 pitää Haapaveden pappilassa kasvitarhakursseja seutukunnan lapsille, ja järjesti niiden päätteeksi vihannespäivälliset lapsille ja heidän vanhemmilleen. Tästä kehittyi kasvitarha- ja keittokoulu, joka alkoi toimia Talousseuran alaisena.

    Vuonna 1895 senaatti antoi Talousseuralle määrärahan kiertävän puutarhurin palkkaamiseksi. Ensimmäinen toimen haltija oli puutarhuri August (Kåhlman) Raitio. Pitkin pitäjiä alettiin puhua herra Kåhlmanin puutarhoista.

    Retkeläisiä kaalimaan äärellä.

    Talousseuran ensimmäinen puutarhakonsulentti August Raitio 1896-1910.