Pienten puolesta -seminaari pureutuu vasikan hyvinvointiin Nivalassa

05.01.2009

Antakaa minun nukkua! Enkö saa tissiä tänään? Hei, mihin paras kaverini on hävinnyt? Nämä saattaisivat olla vasikan mietteitä, jos siltä kysyttäisiin, kuinka sillä menee. ProAgria Oulun ja YmpäristöAgro-hankkeen Nivalassa 15. tammikuuta järjestämä Pienten puolesta – vasikoiden hyvinvointiseminaari antaa tietoa vasikoille sopivista hoitotavoista ja uusimmista hyvinvointitutkimuksista. Asiantuntijoiksi Nivalan seminaariin saapuvat MMT Helena Hepola Evirasta, ELT Laura Hänninen Helsingin yliopistosta ja FT Satu Raussi MTT:stä. He ovat tutkineet vasikoiden hyvinvointia 10 vuoden ajan. Heidän väitöskirjansa ja tutkimuksensa ovat tähdänneet yhteiseen maaliin: kuinka vasikan on hyvä elää ja kasvaa.

Uni on tärkeää kasvulle
Lepo ja uni ovat erityisen tärkeitä kasvaville nuorille eläimille. Laura Hännisen tutkimuksessa havaittiin, että mitä pitempään vasikat päivittäin lepäävät, sen paremmin ne kasvavat. Kaikenikäiset vasikat lepäävät yli puolet vuorokaudestaan. Parhaiten uni maittaa toisten seurassa kuivitetussa ryhmäkarsinassa.
- Lepoasento kuvaa parhaiten sitä, kuinka vasikka kokee lepoympäristönsä. Viileässä ja vedossa vasikat lepäävät sykkyrässä. Kun vasikat makaavat hiljaa pää pystyssä tai keholle taivutettuna, ne nukkuvat. Lepoasennot kertovat lisäksi, missä unen vaiheessa vasikat nukkuessaan ovat, Laura Hänninen kertoo.
- Unen laatua kuvaava käyttäytyminen on lupaava uusi mittari selvittämään vasikoille sopivia olosuhteita. Tarvitaan jatkotyötä ja selvitystä, mitkä tekijät ympäristössä häiritsevät vasikoiden unta.

Porukassa ruoka maistuu
Helena Hepolan mukaan vasikoita voi kasvattaa ryhmissä ulkona vaihtelevissakin sääoloissa, mutta silloin täytyy olla erityisen huolellinen hoidossa ja ruokinnassa. Ryhmässä kasvaneet vasikat aloittavat sekä kuivien rehujen syönnin että märehtimisen nuorempina kuin yksilökarsinassa kasvaneet.
Vasikat juovat yhtä paljon ämpäristä ja vesinipasta. Vesinipasta vasikat juovat kuitenkin kerralla vähemmän ja käyttävät juomiseen päivän aikana enemmän aikaa.
Vasikan kasvu lisääntyy, kun se saa enemmän maitoa. Runsas maidon juominen vähentää kuivien rehujen syöntiä ja vieroitusvaiheessa kasvu voi taas hidastua. Vasikat olisikin tärkeää vieroittaa vähitellen, ettei muutoksia kasvuun tulisi.

Hyvä ystävä auttaa
Vasikoille kaverit ovat hyvin tärkeitä.
- Varhaiset vasikkasuhteet ovat pysyviä ja merkityksellisiä vasikoiden hyvinvoinnille. Vasikat viihtyvät parhaiten niiden vasikoiden seurassa, joihin tutustuvat hyvin pieninä. Nämä varhaiset suhteet säilyivät ainakin puolentoista vuoden ikään, Satu Raussi kertoo.
- Stressaavassa tilanteessa varhain solmittu kaverisuhde on avuksi. Kun vasikka joutuu uuteen tilaan, pitkäaikainen ystävä lievittää vasikan ahdinkoa. Pitkäaikaista kaveria ei myöskään kohdella kaltoin!
Myös hyvä käsittely on tärkeää vasikoille. Kun hoitaja käsittelee vastasyntynyttä hyvin, vasikka ei jatkossa pelkää ihmistä, eikä koe ihmiskäsittelystä aiheutuvaa pelkostressiä.

Hyvinvointikeskus yhdistää toimijat
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteyteen perustetaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Eläinten hyvinvointikeskus. Keskus tehostaa Helsingin yliopiston ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Laura Hänninen on suunnittelemassa keskuksen toimintaa.
- Hyvinvointikeskus yhdistää eläinten hyvinvointia ja eläinsuojelua koskevien lakien säätäjiä, valvojia ja tutkijoita Suomessa. Keskus myös edistää tutkitun tiedon leviämistä. Jatkossa tutkimustarpeet voidaan tunnistaa yhä paremmin.
Keskus nojaa vahvaan kansalliseen tieteelliseen osaamisverkostoon, kuten Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskukseen, Eläinten hyvinvoinnin tutkijakouluun, Suomen soveltavan etologian seuraan, tutkijatahoihin ja kentän muihin toimijoihin.
- Helsingin yliopiston kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitokselle on myös saatu juuri uusi kotieläinten hyvinvointitieteen professuuri, Laura Hänninen iloitsee.

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen kotisivut: www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus.
Eläinten hyvinvointikeskuksen blogi: http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/
Eviran eläinten hyvinvoinnin sivut: www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/hyvinvointi/

Lisätiedot:
Erikoistutkija Satu Raussi, MTT, puh. 040 518 1259, satu.raussi(at)mtt.fi
Ylitarkastaja Helena Hepola, Evira, puh. 020 7724 251, helena.hepola(at)evira.fi
Eläinten hyvinvoinnin kliininen opettaja, vt. johtaja Laura Hänninen, Helsingin yliopisto, puh. 050 415 1180, laura.hanninen(at)helsinki.fi
ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh. 0400 786 933, virpi.huotari(at)proagria.fi