• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Biotalous » Ötököitä ruokapöytään?
  • 17.02.2018

    Ötököitä ruokapöytään?

    Hyönteisiä on ilmaantunut kauppojemme hyllyille muun muassa makkarassa, proteiinipatukoissa ja suklaassa. Hyönteistalous on nyt ajankohtainen aihe Suomen sallittua hyönteisten käytön elintarvikkeena ja muutettua Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa. Nyt meillä sallitaan kasvatettujen kokonaisten hyönteisten käyttö.

    Kotimaiselle raaka-aineelle tilausta

    Hyönteistalouden ympärillä toimii Suomessa useita yrityksiä ja monet elintarvikeyritykset ovat ilmaisseet kiinnostusta kotimaisen hyönteisproteiinin saatavuuden lisäämiseksi. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan hyönteisraaka-ainetta muun muassa Thaimaasta ja Hollannista, joten kotimaiselle raaka-aineelle on tilausta.

    Nyt kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, ja hyönteiskasvattamoja nousee jatkuvasti täyttämään tarvetta. Suomessa suurin osa kasvattamoista on ”sirkkaloita”, jotka kasvattavat kotisirkkoja. Yksi vaihtoehto olisi selvittää esimerkiksi maaseudun käytöstä poistuneiden tuotantorakennusten mahdollisuuksia hyönteiskasvattamoina.

    Hyönteistalous täydentää maaseudun elinkeinovalikoimaa

    Hyönteistuotannolla ei ole tarkoitus korvata Suomessa lihantuotantoa, vaan täydentää maaseudun elinkeinovalikoimaa ja tuoda uusia elinkeinoja yrittäjille. Hyönteisten kasvatus olisi perusteltua myös kotimaisena valkuaisrehuna sioille, kaloille ja kanoille. Naudoille hyönteiset eivät tämän hetkisen tiedon mukaan sovellu rehuksi.

    Huomion arvoista on, että suomalaisessa lihantuotannossa on ympäristön kannalta positiivisia vaikutuksia esimerkiksi laiduntamisen ja luonnon monimuotoisuuden kautta sekä maaseudun ja kaupunkien koko elintarvikeketjun lähtökohtana. Hyönteistuotanto ei siis kilpaile lihantuotannon kanssa, vaan tuo täydennystä vaihtoehtoisten proteiininlähteiden valikoimaan.

    Hyönteiset osana kiertotaloutta

    Kiertotalous on yksi Suomen meneillään olevista kärkihankkeista ja hyönteiset istuvat myös siihen teemaan hyvin. Mehiläistuotannossa syntyvät kuhnuritoukat ovat tähän asti olleet ylijäämää, jota ei ole ollut mahdollisuutta hyödyntää. Lainsäädännön muututtua myös kuhnuritoukkia on mahdollisuus hyödyntää elintarvikekäytössä.

    Tutkimustietoa ja tiedotustyötä tarvitaan lisää

    Hyönteistalouteen liittyy myös selvitettäviä asioita muun muassa ympäristövaikutuksista. Miten käy ja kuka vastaa, jos hyönteisiä pääsee karkaamaan luontoon tai rakenteisiin kasvatuspaikalta suurina määrinä?

    Kasvattajien on hyvä muistaa turvalliset tuotanto-olosuhteet ja huolehtia, ettei jätteiden mukana myöskään leviä hyönteisten munia ympäristöön.

    Elintarvikeyritykset ja kuluttajat tarvitsevat laadukasta kotimaista hyönteisraaka-ainetta, reseptiikkaa ja jalostettuja tuotteita. Suomeen onkin lyhyessä ajassa noussut hyönteistalouden ympärille useita yrityksiä ja ala on verkostoitunut hyvin keskenään. Suomalaiset ovat rohkeasti lähteneet mukaan ja usea alan yritys on jo suunnannut katsettaan myös vientimarkkinoille.

    Positiivista ”pörinää” on siis ilmassa!

    Kirjoittajat:

    Kaisa MyllykangasLue lisää

    Taimi MahosenahoLue lisää

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti

    Hyönteistaloudesta bisnestä

    Oulun Seudun BiotalousLeader -hanke järjesti 1.2.2018 Hyönteistaloudesta Bisnestä -infotilaisuuden Kempeleessä. Tilaisuudessa luennoivat Ari Riihimaa Entoprot Oy:sta (Sotilaskärpänen vaihtoehtona valkuaistuotantoon) ja Antti Kämäräinen Hyfa ky:sta (Kokemuksia kotisirkkojen kasvatuksesta).

    Tilaisuuden materiaalit ovat nähtävissä hankkeen kotisivuilla ja tilaisuuden videoidut luennot ovat nähtävissä täällä.

    Biotalous – monipuolinen mahdollisuus

    Oulun Seudun BiotalousLeader -kiertue on paikallinen tiedonvälityshanke, joka toimii Kempeleen, Muhoksen, Utajärven, Iin, Pudasjärven ja Oulun alueella (pois lukien Oulun ydinkeskusta). Hankkeen hallinnoija on ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja hanketta rahoittaa Oulun Seudun Leader Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahoituksesta.