Miten hevosesi asuu?
01.12.2010
Hevosia on yhä enemmän, myös meidän seuduillamme. Ne näkyvät ja tuoksuvat maisemassa enemmän kuin vuosikymmeniin. Nykyhevonen on harrastus- ja urheilukaveri, joka asuu omistajansa lähellä: lähellä taajamaa tai omassa pihassa. Miten hevosen sitten olisi hyvä asua? Ja tykkääkö kaikki naapurit hevosista? Näihin kysymyksiin on etsitty vastauksia HevosAgron infopäivissä marraskuussa.
Hevosen peruskäyttäytyminen on muuttunut vain vähän niiden 6000 vuoden aikana, jotka hevonen on ollut kesytetty ihmisen kotieläimeksi. Hevonen on yhä laumassa laiduntava pakoeläin, mikä olisi otettava huomioon kaikessa hevosen pidossa. Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereiden kanssa on laumaeläimelle tärkeää. Ruokinnan tulisi perustua korsirehuun ja pieniin ruokamääriin useasti. Toisinaan arvaamattomasti käyttäytyvän pakoeläimen kanssa toimittaessa tilojen turvallisuus on avainasemassa.
Minimivaatimukset hevosten kuten muidenkin eläinten pidolle määrittelee eläinsuojelulainsäädäntö. Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 astui voimaan heinäkuun alussa 2010. Asetuksen mukaisesti tallin sisäkorkeuden on oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus ja aina vähintään 2,2 metriä. Myös karsinoiden tilavuusvaatimukset määräytyvät säkäkorkeuden perusteella – yli 160 cm korkealle hevoselle tilaa on oltava vähintään 9 m2. Uusien rakennusten osalta määräykset ovat jo voimassa ja myös kaikkien vanhojen tallirakennusten on täytettävä säännökset viimeistään 1.1.2014.
Tilavuusvaatimusten valvonta tulee varmasti olemaan vaikeaa. Arvion mukaan vasta noin puolet vanhoista tallirakennuksista täyttävät vaadittavat määräykset. Tulkinnan varaisia tilanteita tulee vanhoissa rakennuksissa varmasti vastaan, mutta asetuksilla tarkoin määritellyistä asioista on valvonnassa vaikea poiketa. Yli 6 hevosen tallien toiminnasta on ilmoitettava läänineläinlääkärile ja näissä eläinsuojeutarkastukset tehdäänkin vuosittain. Haasteellisinta on varmasti lukuisten tätä pienempien tallien valvonta.
Hevosista hyvin huolehtivan tallinkin ympäristökuormitus voi paikallisesti olla huomattava. Ympäristöä kuormittavia tekijöistä merkittävimpinä voidaan pitää huolimattomasta lannan käsittelystä ja varastoinnista sekä hoitamattomista kasvipeitteettömistä ulkotarhoista peräisin olevia ravinnehuuhtoumia. Lantahuollossa on noudatettava ns. nitraattiasetuksen (931/ 2000) vaatimuksia varastoinnille, lantalan rakenteille sekä lannan käsittelylle.
Pihapiiri on jokaisen tallinpitäjän käyntikortti, joka antaa ohikulkijalle ja asiakkaalle ensimmäisen mielikuvan tilan hoidosta ja yrityksen laadusta. Hoidettu ympäristö, puhtaine, kuivine tarhoineen ja toimivine urheilualueineen, edesauttaa myös hevosen hyvinvointia.
Heini Iinatti, HevosAgro, projektipäällikkö
PS: Projektipäällikkö testaili hevosten kuljetuskoulutuksessa oppimaansa ja kävi varsan kanssa Riihimäellä - hyvin meni matka!
Kommentit
Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.
Kirjoita uusi kommentti
