• proagriaoulu.fi » Hankkeet » Mikä muuttuu 2015? » YmpäristöAgron tiedotteet » Mikä muuttuu 2015 -hanke: Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

  • Yhteystiedot sivulle >

    • YmpäristöAgro-hanke
    Taimi Mahosenaho
    040 551 7807

    • Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet
    Maarit Satomaa
    040 566 7924

    • Eläinten hyvinvointi
    Virpi Huotari
    0400 786 933

    • Luonnonmukainen tuotanto
    Anna-Leena Vierimaa
    0400138733                                                                                                                                                                                Olli Olli Valtonen
    040 735 5519

    • Ympäristötuen mukainen viljely
    Risto Jokela
    0400 285 294

    • Lähiruoka
    Soila Hiltunen
    0400 182 584

    • Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat
    Kartoittaja Mikko Marjomaa 040 5798529

    • Tuki-infot
    Anna-Leena Vierimaa
    0400 138 733

    • Maatilan energia
    Esko Viitala
    Piiriagrologi, energianeuvoja                                                                                                                                                              0400 286033

    • Lammastalous ympäristönhoitajana
    Heini Rautiola, lammasneuvoja
    045 6578708

    Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

    Mikä muuttuu 2015 -hanke: Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

    25.05.2015

     Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle                                     25.5.2015

    Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, monipuolistamaan kasvivalikoimaa ja parantamaan maan kasvukuntoa.

    Sadon tuotanto on edelleen tärkein pellon käyttömuoto. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä on viljelijälle tarjolla myös useita muita vaihtoehtoja. Niiden avulla viljelijä voi vaikuttaa peltojen kasvukuntoon, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesiensuojeluun. Viljelijän kannattaa valita paras vaihtoehto peltojen käytölle sekä ympäristön että tuotannon talouden kannalta. Erilaiset pellon käyttö vaihtoehdot tuovat vaikutuksia myös viherlannoitukseen, monipuolisempaan viljelykiertoon ja maaseutumaisemaan. Myös tuottavimmille pelloille voidaan miettiä ja hyödyntää talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kerääjäkasvien viljelyä.

    Useilla tiloilla on tänä päivänä peltolohkoja, joilla sadontuotanto on taloudellisesti kannattamatonta. Suojavyöhyke tai monimuotoisuuspelto voi olla jopa taloudellisesti kannattavin vaihtoehto sadontuottokyvyltään heikolla, etäällä olevalla tai peltoliikenteen kannalta hankalalla lohkolla. Samalla viljelijä vähentää vesistökuormitusriskiä, hillitsee ilmastonmuutosta ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.

    ProAgria Oulun/ Oulun maa- ja kotitalousnaisten hallinnoiman Mikä muuttuu 2015 -hankkeen kevään tuki-infotilaisuuksissa erilaiset pellon käyttövaihtoehdot herättivät kovasti kiinnostusta.  Myös tilakohtaisissa NEUVO2020- käynneillä on pohdittu vaihtoehtoja pellon käyttöön viljelijöiden ja ympäristöneuvojien kesken.

    Ruotsinojan tilalla ympäristön huomioon ottaminen lähtee hyvässä kunnossa pidettävistä viljelysmaista

    Limingassa sijaitsevalla Ruotsinojan tilalla viljellään kauraa ja ohraa. Lisäksi tilan viljelymailla on valittuna vuoden 2015 tukihaussa ympäristösitoumuksen lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristönhoitonurmet ja peltoluonnon monimuotoisuus. Lohkokohtaisia toimenpiteitä on mietitty yhdessä ProAgria Oulun kasvinviljelyn asiantuntijan Juha Sohlon kanssa.

    Ympäristönhoitonurmista valittuina ovat luonnonhoitopeltonurmet ja suojavyöhykkeet. Nämä lohkokohtaiset toimenpiteet ovat ympäri vuoden kasvipeitteisiä alueita. Luonnonhoitopeltoja on tilalla ollut edelliselläkin ohjelmakaudella. Muutoksena tuli nyt uuden ohjelmakauden myötä luonnonhoitopellon osalta se, että Pohjois - Pohjanmaalla luonnonhoitopeltojen osuus voi olla enintään 5% tilan korvauskelpoisesta alasta. Osa edellisen ohjelmakauden luonnonhoitopeltolohkoista esimerkiksi Temmesjokivarressa, siirtyikin luontaisesti suojavyöhykkeiksi. Luonnonhoitopelto säilytetään samalla lohkolla vähintään 2 kasvukautta, suojavyöhyke säilytetään samalla lohkolla sitoumuskauden loppuun.

    Yleisesti ottaen ympäristönhoitonurmia perustetaan viljelyteknisesti hankalille lohkoille ja vesiensuojelun kannalta tärkeät lohkot soveltuvat hyvin ympäristönhoitonurmiksi. Ympäristönhoitonurmet vähentävät tehokkaasti peltomaan eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Ne lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta ja parantavat peltomaan rakennetta. Ruotsinojan tilalla luonnonhoitopeltoina ja –monimuotoisuuspeltoina ovat heikkolaatuisimmat ja kivikkoisimmat maat.

     Monimuotoisuuspelloilla saadaan hyviä vaikutuksia myös viherlannoitukseen ja maaparannukseen

    Ruotsinojan tilan isäntä on kylvämässä monimuotoisuuspeltoja osalle omasta peltopinta-alastaan. Hänelle erilaiset lohkokohtaiset vaihtoehdot ovat tuoneet mahdollisuuden monipuolistaa viljelykiertoa ja näin ollen huomioida myös luonnon monimuotoisuuteen liittyviä seikkoja. Ruotsinojan tilalla on ollut monimuotoisuuspeltoja myös edellisellä ohjelmakaudella. Nyt ihan uutena toimenpiteenä on kerääjäkasvikasvuston kylväminen peltoon viljelykasvin alle.

    Ruotsinojan tilalla kylvetään tänä keväänä monimuotoisuuspelloista riistapeltoja. Kylvötyöt ajoittuvat riistapelloilla kesäkuun 10. päivän tienoille. Monimuotoisuuspelto perustetaan aina kylvämällä ja vähintään kahden kasvin seoksella. Heinien ja apiloiden lisäksi riistapeltoon on kylvettävä myös jonkun yksivuotisen kasvin siemeniä, joka ei ole heinäkasvi tai apila.  Pellon sijainnin mukaisesti luonnonhoitopelto on joko riistanhoidollinen, maisemanhoidollinen tai luonnon monimuotoisuutta edistävä. Monimuotoisuuspellon tukitaso on 300€/ha. Monimuotoisuuspellon korkeampi tukitaso selittyy korkeammilla perustamiskustannuksilla (kalliimpi siemen ja suurempi työmäärä). Monimuotoisten riista- ja maisemapeltojen kasvusto on säilytettävä samalla lohkolla seuraavaan kevääseen ja se on käytettävä riistan ruokintaan. Riista- ja maisemapelto voi olla samalla lohkolla yhden tai useamman kasvukauden, se on kuitenkin perustettava vuosittain. Monimuotoisuuspeltoja saa olla yhdessä luonnonhoitopeltojen kanssa 15% tilan korvauskelpoisesta pinta-alasta.

    Rantalan tilalla kokeillaan nyt ensimmäisen kerran kerääjä- /aluskasveja. Viljakasvuston alle kylvetään timoteikasvusto. Tarkoituksena on maan kasvukunnon parantaminen ja pintamaan suojaaminen. Aluskasvi tuo kynnökseen lisää eloperäistä ainetta ja se lisää peltoluonnon monimuotoisuutta. Timotein suositeltu kylvömäärä aluskasvina on 5-10 kg/ha. Syksyllä on mielenkiintoista nähdä miten kerääjä-/ aluskasvusto on menestynyt.

    Seuraavassa poimittu Pellon käytön vaihtoehtoja –oppaasta Ruotsinojan tilan lohkokohtaiset toimenpiteet:

    Ympäristönhoitonurmet: Suojavyöhyke

    Suojavyöhyke muuttui vuoden 2015 uudessa ympäristöjärjestelmässä lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi. Se on aiemmin ollut ympäristötukijärjestelmässä erityistuki. Suojavyöhykkeen voi perustaa peltolohkoille jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, vesistöjen tai valtaojien varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon. Suojavyöhykkeen voi perustaa suojaviljaan jo edellisen- kasvukautena. Ilmoittamisen jälkeen suojavyöhyketoimenpide säilytetään samalla lohkolla sitoumuskauden loppuun saakka. Suojavyöhyke on yli kolme metriä leveä, monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi. Suojavyöhykkeillä on sadonkorjuuvelvoite. Kasvuston voi perustaa heinäkasvien siemenseoksella, joissa on enintään 20% apiloiden siementä. Myös vanhat nurmet sopivat suojavyöhykkeeksi. Suojavyöhykkeen tuki Pohjois-Pohjanmaalla 450 eur/ha/v.

    Ympäristönhoitonurmet: Luonnonhoitopelto

    Luonnonhoitopeltonurmet on säilytettävä vähintään kaksi vuotta. Vanhat monilajisiksi kehittyneet nurmet ja edellisellä ohjelmakaudella perustetut niittypellot soveltuvat erinomaisesti luonnonhoitopeltonurmiksi. Nurmikasvuston voi perustaa tätä tarkoitusta varten koko peruslohkolle tai kasvulohkolle. Kasvulohkoja voi perustaa myös yli kolme metriä leveinä kaistoina peltolohkon reunoille ja suurten lohkojen keskelle. Kasvuston voi perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljaan. Siemenseoksessa saa olla typensitojakasvien siemeniä enintään 20 prosenttia. Perustamisvaiheessa luonnonhoitopeltonurmea saa lannoittaa. Lohkolta saa korjata satoa ja sitä saa laiduntaa. Luonnonhoitopeltonurmen saa lopettaa toisena sitoumusvuonna aikaisintaan 15.7., jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen viljelykasvi. Muissa tapauksissa kasvuston saa päättää aikaisintaan 1.9. Mieluiten päättäminen tulisi tehdä mahdollisimman myöhään tai mieluiten vasta keväällä. Luonnonhoitopellon tuki Pohjois-Pohjanmaalla 100 eur/ha/v.

    Peltoluonnon monimuotoisuus: Riistapellot

    Riistapellon koko ja paikka tulee harkita huolella. Riistalle mieluisten erikoiskasviviljelmien läheisyyteen riistaa ei pidä houkutella. Hirvieläimille tarkoitettuja riistapeltoja ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Riistapellot myös houkuttelevat eläimiä pois alueilta, joille niiden ei toivota menevän. Lisä- ravinnon anto vähentää myös metsätalousvahinkoja. Riistakasvipellossa on kasvettava vähintään kahta tukiehtojen mukaista kasvia. Kasvit voidaan kylvää kaistoina. Kasvusto voidaan perustaa myös ensimmäistä kasvukautta edeltävänä syksynä. Heinät ja apilat maistuvat riistalle, mutta niiden lisäksi on riistakasvipeltoon vuosittain kylvettävä jonkun sellaisen yksivuotisen kasvin siemeniä, joka ei ole heinäkasvi tai apila. Linnuille perustettavaan kasvustoon kannattaa kylvää matalaa ja kukkivaa kasvustoa. Esimerkiksi apila houkuttelee runsaasti poikasten ravinnokseen tarvitsemia hyönteisiä. Korkeat heinät ja auringonkukka puolestaan tarjoavat suojaa. Viljat ovat helpoin ja halvin vaihtoehto tuottaa siemenravintoa aikuisille linnuille. Parhaimpia ovat riistapellot, joiden koko vaihtelee muutamasta aarista enintään pariin hehtaariin. Laajoilla riistapelloilla suuri osa sadosta voi jäädä mätänemään. Riistapelto on kylvettävä 30.6. mennessä. Riistapeltojen hoitovaihtoehtoja on vähän. Lohkon saa niittää 1.8. jälkeen, mutta sato on käytettävä riistan ruokintaan. Riistapeltoja ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Riistapellon tukitaso 300 eur/ ha/ v.

    Peltoluonnon monimuotoisuus: Kerääjäkasvit

    Kerääjäkasveja ovat viljelykasvin jälkeen kylvettävät kasvustot, jotka hyödyntävät ja pidättävät tehokkaasti satokasvilta maahan jäänyttä typpeä. Kerääjäkasvin voi kylvää jo keväällä viljelykasvin kylvön yhteydessä tai viimeistään orasvaiheessa, jolloin on kysymys aluskasvista. Lohkokohtaisessa toimessa myös aluskasvit luetaan kerääjäkasveiksi

    Alus- tai/ja kerääjäkasvien vaikutuksia:

    • vähentävät typpikuormitusta
    • lisäävät maahan eloperäistä ainesta
    • suojaavat pintamaata liettymiseltä
    • parantavat maan mururakennetta
    • parantavat maan muokkautuvuutta
    • pitävät rikkakasveja kurissa
    • lisäävät peltoluonnon monimuotoisuutta
    • hillitsevät pellon kuivumista poutakausina
    • parantavat syksyllä pellon kantavuutta

    Viljoilla maankasvukunnon parantaminen ja pintamaan suojaaminen ovat yleensä tärkeimmät syyt käyttää aluskasveja. Tällöin tarkoitukseen sopivat italianraiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai näiden seos. Tavanomaisesti viljelevillä tiloilla apilat voivat rajoittaa rikkakasvien torjuntaruiskutuksia. Vihannes- ja varhaisperunalohkoilla tarvitaan tehokas ja nopeakasvuinen typenkerääjä. Näillä lohkoilla typpilannoitustasot ovat korkeat ja erityisesti kaalikasvien kasvintähteet sisältävät runsaasti typpeä. Vihanneksilla valinnassa on huomioitava kasvien sukulaissuhteet, jotta kasvitautiriskit eivät lisäänny viljelykierrossa. Lisäksi kannattaa selvittää satokasvilla käytettyjen maavaikutteisten kasvinsuojeluaineiden jälkivaikutukset kylvettävälle kerääjäkasville.

    Kerääjäkasvit on kylvettävä viimeistään 15.8. mennessä. Kerääjäkasveilla ei saa perustaa seuraavan vuoden nurmea. Kasvustoa on kylvettävä koko kasvulohkolle. Viljoilla aluskasvi on helpoin kylvää kylvön yhteydessä piensiemensäiliön avulla. Tällöin voidaan käyttää pienintä suositeltavaa siemenmäärää, sillä kosteuden osalta olosuhteet itämiselle ovat suotuisat. Jos kylvö tehdään viljelykasvin kylvön jälkeen hajakylvönä, voi itävyys jäädä heikoksi. Tällöin kannattaa siemenmäärä nostaa suositusten ylärajalle.

    Itämisen varmistamiseksi on tärkeää, että siemen saadaan mullattua kevyesti. Luomutiloilla kylvö onnistuu myös rikkakasviharauksen yhteydessä. Kerääjä- ja aluskasvit eivät vaadi erityistä hoitoa. Retikasta ja sinapista saattaa tulla rikkakasveja, jos ne ehtivät muodostaa itämiskykyistä siementä. Kerääjä- ja aluskasvikasvustot on suositeltavaa pitää seuraavaan kevääseen asti, jolloin saavutetaan suurimmat vesiensuojelulliset hyödyt. Kasvuston saa syksyllä muokata tai kyntää aikaisintaan 1.10. Tukitaso 100 eur/ ha/ v.

     

    Lisätietoja:
    maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, 040 566 7924, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria Oulu

     

    Liitetiedostot