• proagriaoulu.fi » Päättyneet hankkeet » Mikä muuttuu 2015? » YmpäristöAgron tiedotteet » Mikä muuttuu 2015 -hanke: Kosteikon paikka

  • Yhteystiedot sivulle >

    • YmpäristöAgro-hanke
    Taimi Mahosenaho
    040 551 7807

    • Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet
    Maarit Satomaa
    040 566 7924

    • Eläinten hyvinvointi
    Virpi Huotari
    0400 786 933

    • Luonnonmukainen tuotanto
    Anna-Leena Vierimaa
    0400138733                                                                                                                                                                                Olli Olli Valtonen
    040 735 5519

    • Ympäristötuen mukainen viljely
    Risto Jokela
    0400 285 294

    • Lähiruoka
    Soila Hiltunen
    0400 182 584

    • Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat
    Kartoittaja Mikko Marjomaa 040 5798529

    • Tuki-infot
    Anna-Leena Vierimaa
    0400 138 733

    • Maatilan energia
    Esko Viitala
    Piiriagrologi, energianeuvoja                                                                                                                                                              0400 286033

    • Lammastalous ympäristönhoitajana
    Heini Rautiola, lammasneuvoja
    045 6578708

    Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

    Mikä muuttuu 2015 -hanke: Kosteikon paikka

    05.09.2015

    Viime vuosina ovat kosteikot herättäneet paljon kiinnostusta viljelijöissä ja yhdistystoimijoissa.  Kosteikkojen perustamiseen liittyvä ei-tuotannollinen investointituki on suuruudeltaan maksimissaan 11 669 eur/ha. Maksimitukitaso on suuruudeltaan jo sellainen että sillä on mahdollista saada perustettua kosteikkoalue.

    Kosteikon paikkaan liittyvä selvitystyö on aloitettava hyvissä ajoin ja sovittava suunnittelijan kanssa hakemusliitteiden työstämisestä. Tällä hetkellä (syyskuu 2015) ei ole kevään 2016 tukihakuun liittyvät aikataulut tai rahoituskuviot selvillä. Periaatteessa nyt olisi hyvä aika aloittaa kohteen tarkastelu mutta kun rahoituksesta ei ole vielä varmuutta niin kannattaa vielä odotella tovi suunnitelman tilaamista.

    Hyviä paikkoja kosteikoille löytyy esimerkiksi joutomailta, metsästä, pellon reunalta. Alue voi olla luontaisesti kostea paikka tai siihen kerääntyy helposti esimerkiksi tulvien aikaan vettä. Vesiensuojelun kannalta paras vaihtoehto olisi toteuttaa kosteikko patoamalla. Patoamalla toteutettu kosteikko voidaan rakentaa esimerkiksi vesistön notkoon joka on peltojen yleistasoa alempana. Patoamalla toteutettu kosteikko on usein kustannustehokas ja ympäristön kannaltakin parempi vaihtoehto. Kosteikon voi toteuttaa kaivamalla jos alue on tasaista ja sitä ei ole mahdollista patoamalla toteuttaa. Hienojakoisilla mailla ei suositella kosteikon perustamista kaivamalla, kiintoainesta voi irrota kosteikosta vesistöön ja silloin ei ole välttämättä positiivista vaikutusta veden laadulle. Alkusuunnittelun yhteydessä on mietittävä myös läjitysmaiden määrät ja mihin ne sijoitetaan.

    Ei-tuotannollisten investointitukien ehtona on että kosteikon yläpuolisella valuma-alueella tulee olla peltoja vähintään 10%. Tämä peltoprosentti koostuu siis kaikista niistä eri maanomistajien pelloista jotka yläpuolella sijaitsevat. Peltoprosentti voi olla pienempi jos kyseessä on paikallinen voimakas maatalouden kuormitus, yleissuunnitelmaan kuuluva kohde (suojavyöhyke, luonnon monimuotoisuus- tai kosteikko), kohde, jonka ELY-keskus arvioi edistävän tehokkaasti maatalouden vesiensuojelua tai monimuotoisuutta (maatalousympäristöjen monipuolistaminen) tai uoman luonnontilan parantaminen. Päätöksen kohteen sopivuudesta tukeen tekee aina ELY-keskus. Kosteikon minimikoko on 0,5 % kosteikon yläpuolisesta valuma-alueesta.

    Kosteikon perustaminen esimerkiksi isomman joen tai ojan varteen voi olla liian mittava prosessi ja kosteikon minimikoko 0,5% yläpuolisesta valuma-alueesta saattaa muodostua haastavaksi toteuttaa. Sopivampi kosteikko valuma-alueineen löytyy usein pienemmän vesistön varresta joka laskee sitten esimerkiksi isompaan jokeen.  Kosteikon perustamista miettiessä onkin hyvä ottaa kohteesta karttatuloste hieman laajemmassa mittakaavassa. Korkeuskäyrien kautta voi arvioida alueen valuma-aluetta ja esimerkiksi peruskartalta voi arvioida yläpuolisen valuma-alueen peltoprosenttiakin. Tämän alkutarkastelun jälkeen voi ottaa yhteyttä kosteikkosuunnittelijaan ja vielä tarkastella kohteen sopivuutta tuen piiriin.

    Vaihtoehtoina kosteikkotuissa ovat myös kosteikkoketjutukset ja uomien luonnonmukainen peruskuivatus.

    Vuoden 2015 tukihakulomake ei-tuotannollinen investointituki :
    http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/mavi_mavi195/index.html

    Mavin sivuilla ei-tuotannollisesta investointituesta:
    http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/ei-tuotannolliset-investoinnit/Sivut/default.aspx

    Lisätiedot: Maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, 040 5667924, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi , Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria Oulu

    Liitetiedostot