Yhteystiedot sivulle >

• YmpäristöAgro-hanke
Taimi Mahosenaho
040 551 7807

• Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet
Maarit Satomaa
040 566 7924

• Eläinten hyvinvointi
Virpi Huotari
0400 786 933

• Luonnonmukainen tuotanto
Anna-Leena Vierimaa
0400138733                                                                                                                                                                                Olli Olli Valtonen
040 735 5519

• Ympäristötuen mukainen viljely
Risto Jokela
0400 285 294

• Lähiruoka
Soila Hiltunen
0400 182 584

• Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat
Kartoittaja Mikko Marjomaa 040 5798529

• Tuki-infot
Anna-Leena Vierimaa
0400 138 733

• Maatilan energia
Esko Viitala
Piiriagrologi, energianeuvoja                                                                                                                                                              0400 286033

• Lammastalous ympäristönhoitajana
Heini Rautiola, lammasneuvoja
045 6578708

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Metsähake

Metsähaketta korjataan energiaksi harvennusmetsistä sekä päätehakkuilta. Vuonna 2012 47 % kokonaismetsähakkeesta oli tuotettu ensiharvennushakkuilla. Harvennusmetsistä puuta voidaan korjata pelkästään energiapuuksi tai energiajaetta muun puutavaran korjuun yhteydessä. Päätehakkuista voidaan kerätä energiaksi myös hakkuutähteet, muun muassa puiden latvat ja kannot. (Strandström M. 2012)

Yksinomaan energiapuuta ei Suomen metsissä ole tähän asti kasvatettu vaan metsähakkeen raaka-aine syntyy normaalissa metsänkasvatuksessa tukkipuun kasvatuksen rinnalla. Energiapuuta korjataan harvennuksilta joko kokopuuna oksineen tai karsittuna. Puuta karsittaessa oksat jäävät metsään lannoittamaan uutta metsää. Kokopuunkorjuuta on rajoitettu metsänhoitosuosituksissa metsän ravinteikkuuden mukaan. Puolukkakankailta ja sitä rehevämmiltä metsämailta voidaan hyödyntää kokopuuta. Kantojen nostoa on rajoitettua pohjavesialueilla. (Äijälä O. ym. 2010)

Pohjois-Pohjanmaalla metsähaketarjonnassa ominaista on pienpuun suhteellisen suuri osuus. Tätä vahvistaa tilastoitu metsähakkeen käyttöjakauma, jossa pienpuun osuus on lähes 70 %, kun se koko Suomessa on noin  40 %. Nykyisillä hinta- ja kustannussuhteilla pienpuun korjuuta on vaikea saada kannattavaksi ilman tukia. Niinpä pienpuukohteiden tukipäätökset tulisi olla metsähakkeen korjuulle riittäviä ja riittävän pitkäaikaisia (P-P Energiastrategia 2020)

© Esko Viitala