Yhteystiedot sivulle >

• YmpäristöAgro-hanke
Taimi Mahosenaho
040 551 7807

• Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet
Maarit Satomaa
040 566 7924

• Eläinten hyvinvointi
Virpi Huotari
0400 786 933

• Luonnonmukainen tuotanto
Anna-Leena Vierimaa
0400138733                                                                                                                                                                                Olli Olli Valtonen
040 735 5519

• Ympäristötuen mukainen viljely
Risto Jokela
0400 285 294

• Lähiruoka
Soila Hiltunen
0400 182 584

• Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat
Kartoittaja Mikko Marjomaa 040 5798529

• Tuki-infot
Anna-Leena Vierimaa
0400 138 733

• Maatilan energia
Esko Viitala
Piiriagrologi, energianeuvoja                                                                                                                                                              0400 286033

• Lammastalous ympäristönhoitajana
Heini Rautiola, lammasneuvoja
045 6578708

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Maatalouden kasvihuonepäästöt

Tilastokeskuksen mukaan maatalouden osuus koko Suomen kasvihuonepäästöistä oli 8 % vuonna 2010. Maatalouden keskeisimmät päästöt ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Metaania syntyy pääosin karjan ruuansulatuksesta ja lannasta. Dityppioksidia vapautuu keinolannoitteiden haihtumisesta sekä lietelannan käsittelystä. Hiilidioksidin lähteet maataloudessa ovat eloperäisten pelto- ja metsämaiden viljely sekä maiden kalkitus.Peltopinta-alan lisäraivaamisessa vapautuu myös ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä. (Maa- ja metsätalousministeriö 2012)

Maatalouden ammoniakkipäästöt ovat laskeneet merkittävästi 25 vuoden aikana (Maa- ja metsätalousministeriö 2012). Pääosin päästöjen lasku johtuu lannan käsittelyn tehostumisella sekä vuotuisella eläinmäärän vähenemisellä. Kokonaispäästöt maataloudessa tulevat vähenemään entisestään pientilojen lopettaessa. Eläintilat tulevat keskittymään yhä suuremmiksi tiloiksi, jolloin lannankäsittelyä voidaan tehostaa edullisemmin ja bioenergian tuotanto on kannattavampaa. Biokaasun tuottamisella lannasta on myös epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Käsittelyn jälkeen lannasta peräisin oleva typpi liukenee paremmin kasvien käyttöön. Tällöin satotaso voi parantua eikä typpi huuhtoudu sadevesien mukana vesistöihin. Vesistöissä oleva ylimääräinen typpi rehevöittää myös kasvillisuutta sekä aiheuttaa happikatoa kaloille, joten on tärkeä hyödyntää kaikki ravinteet pellolla. (Maa- ja metsätalousministeriö 2012 & Luostarinen S. ja muut 2011)

Pohjois-Pohjanmaan Energiastrategiassa tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä alueellinen energiaomavaraisuus lämmön, sähkön ja osittain liikennepolttoaineiden osalta. Energiatuotantolaitosten arvellaan myös lisäävän uusiutuvien energialähteiden käyttöä.  Myös biopolttoaineiden käyttöä ja sähköautojen osuutta liikenteessä lisätään. Tavoitteena on lisäksi hajautetun energiatuotannon vahvistaminen. Näillä toimenpiteillä voidaan ilmastotavoitteita viedä eteenpäin.

© Esko Viitala