• proagriaoulu.fi » Hankkeet » Maasta markkinoille » Maasta markkinoille -toimintaa » Luomusiementuotannon haasteet ja mahdollisuudet
  • Luomusiementuotannon haasteet ja mahdollisuudet

    Maasta Markkinoille –hanke haastatteli luomusiementuotannon toimijoita tarkoituksenaan kartoittaa luomusiemenen markkinatilannetta ja tarvetta uusille siementuottajille. Otantaan kuului erilaisia luomusiemeniä myyviä tahoja, kuten pakkaamoja ja jälleenmyyjiä. Haastattelut suoritti Oulun Ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Alisa Bragge ajalla 16.10. – 31.10.2017.

    Luomusiementen tämänhetkinen saatavuus koettiin vaihtelevaksi. Siementen saatavuuteen liittyviksi ongelmiksi mainittiin niiden sijainti, pitkät kuljetusmatkat sekä pienet erät, jotka nostavat osaltaan siemenen hintaa. Eri lajien saatavuudessa koettiin suurta vaihtelua. Hyvin saatavilla oleviksi mainittiin timotei, kaura ja puna-apila, kun taas nurmensiemenistä – erityisesti nurminadasta – koettiin olevan pulaa. Yleinen mielipide oli kuitenkin, että luomusiemeniä on markkinoilla vähän, eikä mistään ole säännöllisesti ylitarjontaa. Myös lajikevalikoima koettiin pääosin heikoksi.

    KauraLuomusiementen laatu koettiin joko vaihtelevaksi tai pääsääntöisesti hyväksi vastaajasta riippuen. Hyvälaatuisesta siemenestä esiin nousi kaura, kun taas ohra koettiin huonosti soveltuvaksi luomusiementuotantoon muun muassa sen siemenlevintäisten tautien vuoksi. Nurmisiementen yleinen ongelma on rikkakasvit, joita tosin voidaan vähentää huolellisella lajittelulla ja kauppakunnostuksella. Luomusiementen mainittiin olevan myös kooltaan pienempiä. Luomusiemenen tärkeimmiksi laatukriteereiksi nostettiin puhtaus ja itävyys. Haastateltavat kertoivat asiakkaiden arvostavan siemenissä edellä mainittujen lisäksi hyvää satotasoa, korrenlujuutta, taudinkestävyyttä, talvehtimiskykyä sekä saatavuutta ja tuttua lajiketta.

    Siemen- ja sopimustuottajia kaivattiin yleisesti lisää. Useilla vastaajilla sopimustuotantoa jo on, mutta se kattaa vain osan siemenmyynnistä. Kaikki haastatellut totesivat sopimustuottajiensa olevan tyytyväisiä tuotteestaan saamaansa hintaan. Kotimaisessa siementuotannossa nähtiin kasvun mahdollisuuksia. Vastaajat aikoivat panostaa tulevaisuudessa muun muassa nurmisiemeniin, kauraan, ohraan, herneeseen sekä erilaisiin seoksiin.

    Eviran luomurekisteri ja sen ylläpito kirvoitti mielipiteitä. Osa vastaajista totesi pystyvänsä ylläpitämään sitä omien tuotteidensa suhteen reaaliaikaisesti ajan tasalla, kun taas osa myönsi että parempaan pitäisi pyrkiä. Tuotteen loppuunmyydyksi ilmoittamisen raja vaihteli: jotkut haastatelluista ottivat siemenen listoilta pois jo, kun sitä oli lajista riippuen n. 5000 – 200 kg, osa piti siemenen listoilla viimeiseen säkkiin asti. Pienet erät koettiin ongelmallisiksi sekä ostajille että markkinoiden sujuvuudelle. Myös rekisterin ajankohtaisuus sai kritiikkiä: osa vastaajista mainitsi sen sisältävän hyvinkin vanhaa tietoa ja eriä joita ei ole olemassakaan. Luomusiemenrekisteri koettiin myös liian byrokraattiseksi ja hankalaksi käyttää sekä asiakkaan että myyjän näkökulmista.

    Luomusiemenen käytössä nähtiin joitakin käytännön ongelmia. Laadukkaan luomusiemenen tuotanto koettiin hankalaksi erityisesti ohran suhteen. Kasvuston perustukseen käytettävän siemenen laatu koettiin olennaisen tärkeäksi tulevan sadon ja sen laadun kannalta, minkä vuoksi osa vastaajista toivoi tavanomaisen siemenen käytön yleistymistä luomutuotannossa. Tavanomaisen siemenen käytön mahdollisuutta toivottiin muun muassa tilanteisiin, joissa saatavilla oleva luomusiemen ei ole tarpeeksi laadukasta tai erä sijaitsee liian kaukana ostajasta. Toisaalta eräs vastaaja piti luomutuotannon kireää linjaa tärkeänä, joskin myös hän mainitsi joustotarpeen siemenen valinnassa. Myös Ely-keskusten toisistaan poikkeavat käytännöt poikkeuslupien saamisen suhteen mainittiin haittana. Toinen luomusiemeneen liittyvä ongelma on markkinoiden vääristymä: osa tuottajista viivästyttää siemenen ostoa kevääseen, jotta luomusiementarjonta ehtyy ja tavanomaisen siemenen käyttö poikkeusluvalla varmistuu. Tämä koettiin huonoksi sekä alan uskottavuudelle että markkinoiden toimivuudelle. Luomutuotannon ja sen markkinoiden kasvun uskottiin osaltaan oikaisevan ongelmaa, joskin myös yksilöiden vastuu nostettiin esille.

    Luomusiemenen tuottajien toivottiin tuovan itseään enemmän esille ja olevan ylpeämpiä tuotannostaan. Tiedonkulussa toivottiin suoruutta ja avoimuutta kumpaankin suuntaan. Luomutuotannon toivottiin kehittyvän tehokkaampaan ja ammattimaisempaan suuntaan, jossa muun muassa satotasoja ja sadon laatua pyrittäisiin nostamaan esimerkiksi maan rakennetta parantamalla ja toimivia viljelykiertoja suunnittelemalla. Suurin osan vastaajista koki myös lisätiedon luomusta ja sen tuotantomuodoista tarpeelliseksi joko itselleen tai asiakkailleen. Luomusiementuotannossa on potentiaalia, joka voidaan pitkäjänteisyydellä ja yhteistyöllä saada tukemaan koko luomuketjun toimintaa.