Yhteystiedot sivulle >

• YmpäristöAgro-hanke
Taimi Mahosenaho
040 551 7807

• Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet
Maarit Satomaa
040 566 7924

• Eläinten hyvinvointi
Virpi Huotari
0400 786 933

• Luonnonmukainen tuotanto
Anna-Leena Vierimaa
0400138733                                                                                                                                                                                Olli Olli Valtonen
040 735 5519

• Ympäristötuen mukainen viljely
Risto Jokela
0400 285 294

• Lähiruoka
Soila Hiltunen
0400 182 584

• Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat
Kartoittaja Mikko Marjomaa 040 5798529

• Tuki-infot
Anna-Leena Vierimaa
0400 138 733

• Maatilan energia
Esko Viitala
Piiriagrologi, energianeuvoja                                                                                                                                                              0400 286033

• Lammastalous ympäristönhoitajana
Heini Rautiola, lammasneuvoja
045 6578708

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Lämpöyrittäjyys

Lämpöyrittämisellä tarkoitetaan lämmön myyntiä ulkopuolisille. Nykyisin ulkopuolisina ostajina ovat usein kunnat, mutta yrittäjien piiriin on myös syntynyt erilaisia energiakyliä ja yhteislämpökeskuksia. Maatiloilla lämpöä tuotetaan yleensä vain omiin rakennuksiin. Lämmöntuotantoa pelkästään omiin rakennuksiin ei mielletä lämpöyrittämiseksi, mutta tuotanto voi kuitenkin tuoda merkittäviä säästöjä maatilalle. (Motiva 2013)

Lämpökeskukseen voi olla myös yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto (CHP voimalaitos), jolloin laitoksen hyötysuhde on parempi. Laitos kannattaa sijoittaa lähelle lämpöenergiaa tarvitsevaa kohdetta (Metsäkeskus 2008). Lämmönsiirtohävikit kasvavat sitä suuremmiksi mitä kauempana lämmönkohde sijaitsee laitoksesta, kuitenkin hyvällä eristyksellä ja suunnittelulla voidaan minimoida energiahävikkiä (Metsäkeskus 2008). (Motiva 2013)

Tilan oman metsämaan hyödyntäminen sekä valmis konekanta voivat tehdä lämmöntuottamisesta kannattavaa. Useat maatilat käyttävätkin omaa haketta ja pellettiä hakekeskuksessa lämmittääkseen käyttöveden sekä rakennustilat. Lämpökeskuksella voidaan tuottaa energia syksyisin myös viljan kuivaamiseen. (Metsäkeskus 2008)

© Esko Viitala