• proagriaoulu.fi » Tietoa meistä » Historia » 1800-luku » Kynnönneuvonta
  • Kynnönneuvonta

    Kysymys kynnönneuvojan palkkaamisesta lääniin oli herätetty Muhoksen talouskunnan kokouksessa vuonna 1865 ja se tuli pöytäkirjan otteella Talousseuran käsiteltäväksi. Tällainen virkailija pidettiin tarpeellisena varsinkin sen jälkeen kun isompi määrä kääntöauroja oli tullut käyttöön.

    Senaatin kirjelmällä 25.1.1866 kynnönneuvoja asetettiin lääniin ja yleisistä varoista hänelle määrättiin palkaksi 1000 mk vuodessa, yksinkertainen kyyti ja 2 mk. 40 p. päivärahaa matkapäiviltä sekä vapaa ylöspito toimituspaikalla.

    Kynnönneuvojaksi valittiin Koivikon maanviljelyskoulun vouti Aapeli Wartiainen. Hän kierteli ahkerasti seuran piiriä neuvoen samalla sekä maanviljelystä että karjanhoitoa. Ylimääräiseksi kynnönneuvojaksi otettiin 1.5.1868 valtio-agronoomin apulainen S. G. Jansson, joka toimi samalla tavalla kuin Wartiainen.

    Kun Wartiainen oli määrätty Jokisaaren maanviljelyskoulun johtajaksi vuonna 1870, hänen sijalleen otettiin opettaja Johan Pääkkönen. Näinä vuosina kyntökilpailut vakiintuivat maatalousnäyttelyiden ohjelmiin.

    Kyntökilpailu Oulun läänin Talousseuran 100-vuotisjuhlanäyttelystä 29.6-1.7.1928 Oulussa kasarminkentällä.