Mietteitä kesän jälkeen

08.10.2010

Kulunut vuosi on ollut monessa mielessä poikkeuksellinen. Luonnonvoimat ovat osoittaneet sen, ettei kaikkea voida hallita. Markkinatalouden lait ovat kouraisseet rankalla kädellä. Nykyaikana ei enää riitä olla hyvä maanviljelijä, vaan on osattava myös pelata suhdanteiden mukaan sekä tuotteiden myynnin että tuotantopanosten ostojen suhteen. Se, joka hallitsee nämä kiemurat, voi menestyä taloudellisesti parhaiten. Suunnittelun ja aivotyön osuudet tuloksenteossa korostuvat entisestään.

Alkuvuodesta tuskailtiin mm. viljojen ylituotannon kanssa edellisen kesän ennätyssatojen jälkeen, ja lähes kaikki suosittelivat pienentämään ja vähentämään viljan viljelyä. Puhuttiin jopa, ettei haittaa vaikka viljelyssä pidettäisiin välivuosi; niin paljon ylijäämäviljaa on markkinoilla. Vaihtoehtoisia pellon käyttömuotoja tuotiin hanakasti esille eri tahoilta. 

Nurmirehun tuotanto on enemmänkin painottunut tilakohtaisten tarpeiden mukaan oman rehun tuottamiseen, joten sen ylijäämän markkinat riippuvat hyvin paljon vuosittaisista satovaihteluista. Jos on hyvä satovuosi ja korjuukelit, ylijäämiä jää lähes joka tilalle ja niiden markkinointi on vaikeaa. Huonona vuonna taas mahdolliset ylimääräiset sadot ovat haluttua tavaraa ja hintakin kohdallaan, ainakin tuottajan näkökulmasta.

Kuinkas ollakaan viljan ylijäämät näyttävät kutistuvan nopeaa tahtia, kun ympäri maailmaa kantautuu tietoja luonnonmullistuksista ja huonoista satonäkymistä. Hinnat käyvät vuoristorataa sitä mukaa kun uusia arvioita sadoista ja kadoista tulee tietoon. Varastoja ei ehkä olekaan niin paljon kuin mitä arvioitiin ja suuri osa varastoista onkin EU:n omistamia interventiovarastoja, josta se pääsee nyt kuittaamaan kivat voitot markkinoilta.

Olisi ehkä sittenkin ollut kannattavaa viljellä muista poiketen viljaa niin paljon, kuin se tilakohtaisesti olisi ollut mahdollista. Monesti on ollut kannattavaa tehdä toisin kuin muut ja tämä kesä osoitti sen.

Markkinatalous on tullut jäädäkseen myös maatalouteen. Niin sanottu kysynnän ja tarjonnan laki toimii ainakin jossakin mittakaavassa täällä kotimaassamme, tosin suurelta osin vielä vasta kasvinviljelyssä. Kotieläintuottajat tuskailevat kohonneiden tuotantokustannusten kanssa omien tuotteiden hintojen pysyessä paikallaan tai jopa laskiessa välikäsien pitäessä hanakasti ja taiten huolta omista osuuksistaan…

Kuiva ja kuuma kausi toi esille peltojemme rakenneongelmat. Monin paikoin esiintyi kuivuuden aiheuttamaa poutimista etenkin rannikkoalueilla ja Etelä-Suomessa. Vihreät raidat vanhojen pelto-ojien ja salaojien kohdalla osoittavat, että juuri sillä kohdalla maan rakenne on kunnossa parhaiten. Kasvien juuret pääsevät muokkauskerroksen alapuolelle ottamaan vettä ja ravinteita.

Käsittelemättömällä peltomaalla tiivistynyt ja rakenteensa romahduttanut maakerros muokatun osan alapuolella estää sekä veden että ilman pääsyn syvemmälle peltoon. Kasvien juuret eivät mene siitä läpi, koska kerros on tiivis eikä siinä ja sen alapuolella ole ilmaa.

Kasvit pystyvät juuriensa avulla hyödyntämään hyvärakenteista peltoa yli metrin syvyydelle saakka. Huonorakenteinen pelto on käyttökelpoista vain muokkauskerroksen osalta, ja pellon kapasiteetista on käytössä vain noin 30 %. Pieni kapasiteetti aiheuttaa myös sen, että pelto on altis sekä kuivuudelle että märkyydelle. Muokkauskerroksen kosteus ei riitä pitkään, jos tulee kuiva kausi, sillä kosteus ei nouse tiivistyneen maan läpi kasvien käyttöön. Rankkasateet täyttävät muokkauskerroksen myös hyvin nopeasti aiheuttaen pitkään jatkuessaan kasvien hukkumisen.

Tilanteen voi korjata sillä, että pohjamaahan saadaan ilmaa ja muokkauskerroksen alapuolella oleva antura rikotaan. Parhaiten se onnistuu tiheällä salaojituksella sekä käsittelemällä sen jälkeen pelto syvämuokkauksella, jossa tiivistynyt kerros saadaan rikottua. Kasvien juuret hoitavat rakenteen parantamisen sen jälkeen, kunhan niille annetaan tilaisuus käyttää koko pellon kapasiteetti hyväkseen.

Yhtä kesää rikkaammalla kokemuksella kannattaa jälleen suunnitella tulevaa. Tulosta tehdään nykyään yhä enemmän toimistossa, halusimmepa me sitä tai emme.

Jouni Sassali on ProAgria Oulun talousneuvoja ja piiriagrologi.

 

Kommentit

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

Kirjoita uusi kommentti