• proagriaoulu.fi » Tietoa meistä » Historia » 1800-luku » Karjanhoito ja meijeritoimi
  • Karjanhoito ja meijeritoimi

    Karjanhoito jäi Talousseuran ensimmäisinä vuosikymmeninä lapsipuolen asemaan. Nälkävuosina neuvottiin ruokkimaan karjaa hevosen lannalla ja hauteilla, mutta muuta siitä ei juuri puhuttu.

    Vuonna 1857 kirjoitettiin Oulun Viikko Sanomissa:
    ”Karjanhoito on myös koko Oulun ympäristöllä - paitsi Oulun suussa Oulunjoella, jossa toki on vähän parempi karjanhoito – sangen huonolla kannalla. Eikä ole kumma, kun heiniä ja kaikkia karjan ruokaa kuluu paljon ja lehmät ovat ainakin laihat, lypsävät vähän ja antavat huonoa lantaa. Täysi siivottomuus ja huoleton ruokkiminen tavataan usiamman talon karjanavetassa. Maijon korjuuta ei tunneta paljon, sillä maito kaupungin likellä vedetään kaupunkiin, jota muutamat emännät kokevat vedellä lisätä, että piisaisi.”

    1860-luvun lopulla katovuosien herätyksenä muuttui Talousseuran suhtautuminen karjanhoitoon ja ruvettiin pitämään sen kohottamista maatalouden kannalta ensiluokkaisena asiana.

    Raahen maanviljelyskokouksessa vuonna 1866 keskusteltiin kiertävien karjakoiden tarpeellisuudesta ja Talousseuran kaksi ensimmäistä lääninkarjakkoa alkoivat toimensa keväällä 1868. Ulrika Katarina Remahl tuli Korsholman maanviljelyskoulusta ja toimi Oulun ja Kajaanin kihlakunnissa. Johanna Gustava Enström Östermyran tehtaalta toimi Salon ja Haapajärven kihlakunnissa sekä Limingan pitäjässä.

    Ensimmäinen meijerikoulu tuli marraskuun alussa 1875 agr. F.W. Penzin’in luo Marttilan tilalle Limingan seurakunnan Alatemmeksen kylään. Vuonna 1887 aloitti toimintansa lääninmeijeristinä agr. S.W. Hällberg (Paasivaara).

    Hänen toimestaan meijeriopetusta tehostettiin ja perustettiin lisää meijerikouluja niin, että vuonna1891 oli jo 249 meijeriä ja 27 kermonisasemaa. Meijerien lukuisan syntymisen teki mahdolliseksi se, että rautatie Ouluun valmistui vuonna 1886.

    Vähitellen meijeritoimi kuitenkin keskittyi suurempiin laitoksiin niin että vuonna 1902 toimessa oli enää 127 meijeriä.

    Lääninmeijeristi S.W. Hällberg, myöh. Paasivaara.