Huippulaadukasta vai mitä?

25.11.2010

Suomalainen ruoka ja sen laatu ovat otsikoissa lähes päivittäin. Meitä kaikkia kiinnostaa yhä enemmän se, mitä syömme. Ruuassa olevat lisäaineet ja ruuan koostumus askarruttavat. Miten laadukkaita raaka-aineita ja mitä lisäaineita teollisuus käyttää niiden valmistuksessa, miten valmistusprosessit tapahtuvat?

Aiheeseen liittyen on naapurissamme Ruotsissa julkaistu Mats-Eric Nilssonin kirjoittama kirja, joka on saanut teollisuuden tekemään muutoksia joidenkin elintarvikkeiden sisältöön. Kirjasta on myös suomennos Aitoa ruokaa, joka on mielenkiintoinen lukukokemus.

Meillä on noussut esiin esimerkiksi glutamaatin käyttö ja sen tarpeellisuus. Sen pois jättäminen esimerkiksi lihavalmisteesta näkyy olevan yksi myyntivaltti. Täytyy myöntää, että nämä signaalit ovat vaikuttaneet ainakin omaan ostokäyttäytymiseen ja entistä tarkempaan tutkiskeluun, mitä itse asiassa syönkään.

Mieleen ovat palautuneet ajat 60-luvulta kotoa ja mummolasta maaseudulla, jolloin itse asiassa söimme hyvin kotoisista raaka-aineista valmistettuja ruokia – nykymittapuun hyvin vähän prosessoituja ja käytännössä lisäaineettomia. Omista liha-, maito- ja viljaraaka-aineista valmistetut ruuat olivat maukkaita ja ravitsevia. Myös marjoja ja juureksia oli aina ja erityisesti sesongin aikaan.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Väistämättä tulee mieleen nykyinen kiireinen elämänmeno. Perheet eivät kiinnitä riittävästi huomiota ruokaan eli siihen mitä syövät: puolivalmisteet ja valmisruoka-annokset kuittaavat nopeasti yhä useamman ruuan laiton. Useissa perheissä hädin tuskin vietetään yhtä yhteistä päivittäistä ruokailuhetkeä.

Raaka-aineita ostaessa on varmasti helpompi keskustella myös alkuperästä eli mistä esimerkiksi liha tai kala on peräisin. Toivoa sopii, että tuoretuotetiskit yleistyvät sekä ruuan alkuperä ja laatu nousevat yhä enemmän näkyviin.

Itse asiassa tarjonta kyllä lisääntyy, kun me kuluttajat rupeamme muuttamaan ostokäyttäytymistämme ja pistämme ruuan valmistajat tiukemmalle. Kuluttajiahan olemme kuitenkin kaikki ja teemme valintoja.

Suomalaisen ruuan raaka-aineet ovat meidän mittapuun mukaan parhaita ja huippulaatuisia. Sen tekevät maaseudun yrittäjät. Mitä sen jälkeen tapahtuu näille raaka-aineille? Siitä on hyvä keskustella yhä enemmän läpivalaisun ja avoimuuden periaatteella.

Vesa Nuolioja

Vesa Nuolioja on ProAgria Oulun johtaja.

Kommentit

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

Kirjoita uusi kommentti