• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Pellon pientareelta » Havaintoja peltokierroksilta
  • 01.07.2016

    Havaintoja peltokierroksilta

    Ensimmäinen nurmisato on korjattu ja uusi sato on paikoin jo hyvässä kasvussa. Tämän vuoden ensimmäinen korjuu oli erikoinen laadultaan ja määrältään. Osalla tiloista satoa tuli normaalia vähemmän, kun taas toisilla tiloilla ensimmäisestä sadosta saatiin koko talven tarvittava määrä.

    Talvituhoja nurmissa oli vaihtelevasti ja useat viljelijät tekivät täydennyskylvöjä kevään aikana. Tuhojen määrä Pohjois-Pohjanmaalla oli kuitenkin pienempi kuin talvella arveltiin. Pahiten nurmien tuhoutumiseen näyttävät vaikuttaneen viime syksyn myöhäiset lietteen levitykset ja kolmannen sadon korjuut lokakuulla.

    Lietelevityksen aiheuttaminen nurmituhojen taustalla näyttää olevan lähes poikkeuksetta kosteusongelmista kärsivä pelto. Kun tällaiselle lohkolle ajetaan syksyllä vielä liete ja katkotaan samalla nurmien juuria, jotka ovat jo märkyyden vuoksi ”huonossa hapessa”, tuho on ollut lähes täydellinen.

    Myöhäisen nurmenkorjuun vuoksi traktorin renkaiden jäljet näkyivät keväällä kasvustossa selkeästi. Kolmannen korjuun aikaan lohkot olivat yleensä kohtuullisen kuivia lämpimän syyskuun jälkeen. Pahiten tuhoa tuli lokakuulla korjatuissa lohkoissa, jolloin oli vielä kylmiä pakkasöitä. Suurin syy lienee ollut kasvupisteen tuhoutuminen ja jäätyneen kasvuston solurakenteen rikkoutuminen, mikä ei kestänyt koneilla liikkumista pellolla.

    Tänä vuonna korjuuajankohdan määrittämisessä monille tuli yllätyksenä se, että D-arvo ei laskenutkaan niin nopeasti kuin normaalisti. Korjuuaikanäytteiden ottaminen olisi erittäin suositeltavaa, jotta omien peltojen tilanteen tietäisi.

    Tänä vuonna ensimmäisellä sadolla korostuivat selkeästi eri timoteilajikkeiden erot. Kalajokilaaksossa samoilla sulavuusarvoilla korjatun rehun osalta Grinstad- ja Tuure-timotein välillä eroa oli noin 1,5 viikkoa tai jopa enemmän. Myöhemmin korjatuista kasvustoista satomäärä oli huimasti suurempi.

    Kolmeen satoon

    Tällä hetkellä näyttää siltä, että suurimmalta osin nurmilohkoista joudutaan korjaamaan kolme satoa, mikäli halutaan myös toisesta sadosta hyvälaatuinen. Viimekesäisten Luken ja Yaran yhteiskokeiden perusteella toisen sadon korjuun aikaistaminen ja lannoituksen kohdistaminen kolmanteen satoon antavat parhaan satovastineen. Usein juuri toisen sadon sulavuus on alhainen, koska moni odottaa, että määrää saisi enemmin korjuuseen.

    Muutamilla asiakastiloilla on lämpiminä kesinä, lähinnä poutimisen vuoksi, siirrytty kahdesta kolmen sadon korjuuseen. Toinen sato on korjattu heinäkuun puolessa välissä ja lannoitettu uudelleen. Kolmas sato on tällöin ollut määrällisesti ja laadullisesti paras. Tällä menettelyllä kolmas sato saadaan korjattua yleensä kuivissa olosuhteissa ja nurmen kasvulle on riittävästi aikaa ennen lämpötilojen laskemista. Viime syksyt ovat olleet lämpimiä ja suotuisia nurmen kasvulle. Tämä mahdollisuus hyödynnetään kuitenkin harvoin.

    Huuhtoutuiko kalium?

    Lannoitusten osalta viime kesän sateisuus näkyy kalilannoituksen hyvänä vasteena nurmissa. Samalla myös puutos on näkynyt lakoontuneina kasvustoina. Kalin puutetta esiintyi viime kesänä runsaasti, mutta vasta toisessa sadossa. Nyt samoja oireita nähtiin jo ensimmäisessä sadossa. Kalium on hyvin liukoinen ravinne, jolloin todennäköisesti viime kesän sateet huuhtelivat liukoisen kaliumin tehokkaasti pelloilta pois.

    Lisää kaliumlannoituksesta ja sen hyödyistä löytyy Ruohonjuurella-blogisarjasta.

    Huomiota rikan torjuntaan

    Kasvinsuojelun osalta rikan torjuntaan on hyvä kiinnittää loppukesän ja syksyn aikana huomiota. Voikukkatilanne ei ole ehkä niin paha kuin aikaisempina vuosina, mutta toisaalta nurmen kasvu oli niin voimakasta, että kukinta jäi nurmen jalkoihin.

    Sama pätee myös muihin rikkoihin. Edelliskesän kosteuden seurauksena varsinkin hierakka on lisääntynyt paikoin runsaasti, ja sen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Nurmien lopetus olisi tärkeää tehdä kunnolla joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Viime kesän märkyys myös suosi juolavehnän kasvua.

    Ojitukset kuntoon

    Peltojen peruskuntoon on myös hyvä kiinnittää huomiota. Usealla tilalla kunnostettiin kevään aikana ojitusta, kun kelit olivat siihenkin suotuisia. Kunnostusta on hyvä tehdä nurmilohkoille, jotka menevät kyntöön syksyllä.

    Avo-ojien pohjaaminen on myös tärkeää, koska viime kesänä veden mukana liikkui runsaasti kiintoainesta, mikä on kertynyt nyt ojien pohjiin. Tämä on edesauttanut ojien ruohottumista, joka on ollut runsasta alkukesästä. Nämä ruohokohdat hidastavat veden virtausta ja samalla keräävät entistä enemmin kiintoainesta. Jonkin ajan päästä nämä kohdat toimivat ojissa pohjapatoina. Viime vuodet ovat osoittaneet sen, että peltojen kunnostusta pitää tehdä vuosittain, etteivät rästityöt räjähdä käsiin märkänä vuotena.

    Olli Valtonen
    Luomu- ja nurmituotannon erityisasiantuntija
    ProAgria Oulu

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti

    Lisätietoa:

    Olli Valtonen
    puh. 040 735 5519
    olli.valtonen@proagria.fi