Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta?

Hankkeen tuloksia

Lea Hiltunen, Virpi Vorne, Kirsi Korhonen, Toivo Muilu, Elina Virtanen, Yeshitila Degefu, Luke Oulu
Maija-Liisa Tausta-Ojala, ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Luomutuotteiden, myös luomuperunan, kysyntä kasvaa jatkuvasti. Suomessa luomuperunan tuotantoala on alle kolme prosenttia perunan koko viljelyalasta eikä tarjonta aina vastaa kysyntää. Pohjois-Pohjanmaa on tärkeää perunatuotantoaluetta, mutta luomuperunan osuus koko perunasadosta on muuta maata pienempi, vaikka alue soveltuisi luontaisten olosuhteiden puolesta hyvin myös luomuperunan viljelyyn. Luomuperunan viljelyssä on kuitenkin monia kriittisiä kohtia. Tämän hankkeen tavoitteena oli 1) selvittää luomuperunan kysyntää Pohjois-Pohjanmaan ammattikeittiöissä ja alueen viljelijöiden kiinnostusta luomuperunan viljelyyn, 2) löytää uusia ratkaisuja viljelyn ongelmakohtiin kuten kasvitautien hallintaan, lannoitukseen ja lajikevalintaan sekä 3) välittää luomuperunatietoutta yleisötilaisuuksissa.

Pohjois-Pohjanmaalla selvitettiin vuosina 2016–2017 sähköisten kyselytutkimusten avulla kiinnostusta luomuperunan käyttöön ja viljelyyn. Ammattikeittiöissä oli kiinnostusta luomuperunantuotteiden käyttöön, mutta niistä oltiin valmiita maksamaan pääsääntöisesti vain 1–5 % enemmän kuin tavanomaisista perunatuotteista. Luomuperunatuotteiden käyttöä rajoittivat erityisesti huono saatavuus, saatavuuden vaihtelu sekä hinta. Viljelijöiden kiinnostus luomuperunanviljelyyn näytti vähäiseltä. Vain 6 % tavanomaisen perunan viljelijöistä ja 11 % luomutuottajista oli selvästi kiinnostuneita siitä. Tavanomaisen perunan viljelijät pitivät suurimpina esteinä luomuperunantuotantoon siirtymiselle kasvinsuojelun vaikeutta, huonoa satotasoa sekä alhaista hintaa. Luomuviljelijät puolestaan näkivät haasteina kasvinsuojelun lisäksi muuttuvat säädökset, kysynnän epävarmuuden sekä puutteelliset jakeluverkostot.

Luomutiloilla kasvukausina 2016 ja 2017 toteutetuissa peltotestauksissa selvitettiin markkinoilla olevien biologisten torjunta-aineiden, perunalajikkeiden ja lihaluujauhopohjaisen luomulannoitteen soveltuvuutta luomuperunantuotantoon. Kesä 2016 oli märkä ja olosuhteet perunaruton kehittymiselle otolliset, minkä vuoksi kasvukausi jäi lyhyeksi ja sadot pieniksi (noin 10 t/ha). Kasvukausi 2017 oli puolestaan perunan kasvun kannalta suotuisa ja kokonaissadot olivat yli kaksinkertaisia (noin 23 t/ha) edellisvuoteen verrattuna. Ensimmäisenä koevuonna lihaluujauhopohjainen lisälannoitus ei antanut lisähyötyä verrattuna viljelijän käyttämään viherlannoitukseen. Toisena vuonna lisälannoitus (Erikois-Viljo NPK 8-4-8, N-taso 60 kg/ha) lisäsi kokonaissatoa, mutta ei kauppakelpoista satoa. Testauksissa olleiden lajikkeiden (Marabel, Solist, Colomba, Albatros) välillä oli eroja alkukehityksen nopeudessa, rutonkestävyydessä sekä sadon määrässä ja laadussa. Biotorjunta-ainekäsittelyillä (Rhizovital 42/FZB24, Rhizocell, Prestop, Greenstim, Streptomyces-kanta 272) ei ollut vaikutusta perunantautien esiintymiseen tai ankaruuteen kumpanakaan kasvukautena.

Hankkeen järjestämät keittiö- ja kenttätilaisuudet kokosivat yhteen eri alojen ammattilaisia sekä tavallisia kansalaisia ja olivat hyvä tapa välittää luomutietoa ja lisätä eri tahojen välistä vuoropuhelua. Luomuperunan saatavuuden paraneminen vaatii koko ruokaketjun toimia, kuten luomutietouden lisäämistä ja ymmärrystä luomuperunan hintaan vaikuttavista tekijöistä. Kiinnostus luomuperunan viljelyyn voi lisääntyä, jos viljelyn haasteisiin löydetään uusia ratkaisuja, joiden avulla tuotannon varmuus ja kannattavuus paranevat.


Luonnonvarakeskus Oulun ja ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toteuttama Luomuperunahanke sai rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Hanketta tukivat lisäksi Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Oulun läänin talousseuran maataloussäätiö, Verdera Oy, Luonnosta Oy, ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Mikon luomuperuna ja luomuviljelijä Janne Pietilä.