Luonnonhoitoa Pudasjärven kulttuurimaisemissa

Pudasjärven Hirvaskoskella hoitavat maisemaa ja luontoa Holmströmin tilan lampaat. Tila on vuonna 1996 siirtynyt lypsykarjatilasta lammastilaksi. Osa lampaista laiduntaa tilakeskuksen läheisyydessä perinnebiotooppialueilla, osa on hieman etäämpänä. Osa laidunalueista sijoittuu Iijoen keskijuoksun arvokkaalle maisema-alueelle ja tilan päätoimintaa voidaankin sanoa olevan maiseman- ja luonnonhoito.

Laidunnettua Iijokivartta voi tyytyväisenä katsella kun työnjälki on selvästi näkyvillä. Lampaat syövät tasaisesti kasvuston ja laidunnusjälki on matalaa ja siistiä.

Kylän maisema

Hoidossa oleville alueille on osittain haettu erityisympäristötukia ja hoito on kohdennettu maisemallisesti tärkeille alueille. Tilan isäntä on oivaltanut hyvin lammaslaidunnuksen tuomat mahdollisuudet kylälle ja esimerkiksi umpeenkasvaneiden alueiden avaaminen ja hoidon suunnitelmallisuus tulee luonnollisena osana esille alueiden esittelyn yhteydessä. Alueen vetovoimatekijät löytyvät ehdottomasti alueen luonnosta, maisemasta ja kulttuurihistoriasta. Luontoarvojen lisäksi hoitotöitä suunniteltaessa mietitään myös sitä miten kauniit järvimaisemat saadaan esiin kylän ohi kulkeville reiteille: maanteille ja vesireiteille. Tila toimii hyvänä esimerkkinä muille samantyyppisestä toiminnasta kiinnostuneille maiseman- ja ympäristönhoitajille. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tulee luonnollisena osana esiin arkipäivän töissä.

Hirvaskoskella Penttilän talon kotimuseon ranta-alue pysyy avoimena lammaslaidunnuksen avulla. Vesistön toiselle puolella on myös lammaslaidun ja suunnitelmissa on avata näkymäkiila kylän ohi kulkevalle tielle.

Laidunnus lisää lumoa ja hoitaa maisemaa

Laidunalueet ovat pääasiassa pienruohovaltaisia ja ne soveltuvat hyvin lampaiden laidunnettaviksi. Lampaat valitsevat tarkkaan syötävät kasvit, mieluisinta ravintoa ovat matalakasvuiset, hennot ruohot ja heinät. Holmströmin tilalla on todettu useaan otteeseen käytännössä lampaiden kyky toimia vesakontorjujina. Lampaat syövät mieluusti puiden ja pensaiden lehtiä ja kuortakin. Perinteisesti hoidetuilla niityillä on suuri joukko uhanalaisia ja huomionarvoisia putkilokasveja. Runsas kasvi- ja eliölajien määrä johtuu laiduntamisen ja niiton myötä syntyvästä negatiivisesta ravinnetaloudesta. Laidunnus vähentää kasvien biomassaa ja mataloittaa kasvillisuutta. Myös laiduneläinten sorkat tai kaviot rikkovat maanpintaa ja monet kasvit saavat näin tärkeitä itämisalustoja. Nämä paljaat maalaikut voivat olla elintärkeitä paikkoja monille hyönteisille samoin kuin ovat myös karjan lantakasatkin.

Suurenna kuva tästä

Työmahdollisuuksia myös muille

Hoitamattomina luonnonniityt kasvavat vähitellen umpeen. Kun kasvillisuutta ei millään tavoin poisteta alueelta, valtaavat sen rehevän alueen kasvit kuten maitohorsma, vuohenputki, vadelma ja nokkonen sekä pensaista paju. Rehevämmät kasvit vievät kasvupaikkoja perinteisiltä luonnonniittyjen kasveilta. Hirvaskoskella on joitain rehevöityneitä kohteita, mutta toiveissa on että kohteet lähivuosien aikana saadaan hoitoon esimerkiksi lammaslaidunnuksen avulla. Holmströmin tilan hoidossa on tällä hetkellä useita merkittäviä luontoon ja maisemaan liittyviä laidunkohteita. Tärkeänä apuna lampaiden paimentamisessa toimii Bordercollie -rotuinen paimenkoira. Isännän mukaan alueita riittäisi muillekin lampureille hoidettavaksi, esimerkiksi Sotkajärven Natura-alueilla. Laiduneläimillä on tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja sitä kautta luodaan elinympäristöjä myös uhanalaisillekin kasveille ja eliöille.