• proagriaoulu.fi » Hankkeet » Mikä muuttuu 2015? » YmpäristöAgro » Maatilojen energia-asiat » Maatalouden energiakulutus » Energialähteiden jakautuminen maa- ja puutarhataloudessa

  • Yhteystiedot sivulle >

    • YmpäristöAgro-hanke
    Taimi Mahosenaho
    040 551 7807

    • Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet
    Maarit Satomaa
    040 566 7924

    • Eläinten hyvinvointi
    Virpi Huotari
    0400 786 933

    • Luonnonmukainen tuotanto
    Anna-Leena Vierimaa
    0400138733                                                                                                                                                                                Olli Olli Valtonen
    040 735 5519

    • Ympäristötuen mukainen viljely
    Risto Jokela
    0400 285 294

    • Lähiruoka
    Soila Hiltunen
    0400 182 584

    • Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat
    Kartoittaja Mikko Marjomaa 040 5798529

    • Tuki-infot
    Anna-Leena Vierimaa
    0400 138 733

    • Maatilan energia
    Esko Viitala
    Piiriagrologi, energianeuvoja                                                                                                                                                              0400 286033

    • Lammastalous ympäristönhoitajana
    Heini Rautiola, lammasneuvoja
    045 6578708

    Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

    Energialähteiden jakautuminen maa- ja puutarhataloudessa

    Merkittävä osa maa- ja puutarhatalouden käyttämästä energiasta on tuotettu puu- ja peltoenergialla. Maatilalla puuta käytetään eniten lämmitystarkoituksessa hake- ja pellettikattiloihin. Peltoenergiaan luokitellaan pellosta peräisin oleva uusiutuva energia kuten olki, jyvät, siemenet, ruokohelpi ja lajittelujäte. Peltoenergian osuus jää kuitenkin kokonaiskulutuksessa alle prosentin luokkaan. (Tike 2012)

    Turpeen osuus maa- ja puutarhatalouden energiankäytöstä on 6 %. Turvetta nostetaan eniten Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, missä suurimmat tuotantoalueet sijaitsevat (Tike 2012).  Turvetta ei luokitella ilmasto- energiapolitiikassa uusiutuvaksi energiaksi, koska sen uusiutumisaika on jopa 2000-3000 vuotta. Turve on kuitenkin vakiinnuttanut asemansa lämpökattiloiden energialähteenä. Turpeella on kyky neutralisoida ruokohelven tai jätepolttoaineen syövyttäviä ainesosia. Se toimii myös sidosaineena isoissa kattiloissa, tasaten lämpövaihteluja ja puhdistaen laitteistoa. (Energiateollisuus 2013) Maataloussektorilla turvetta hyödynnetään myös eläinten kuivikkeena.

    Pohjois-Pohjanmaan energiatalouden kannalta on kuitenkin tarpeellista säilyttää turvetalous toimintakykyisenä myös tulevaisuudessa. Tärkeitä syitä tähän ovat huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden turvaaminen, polttoaineiden hintakilpailun ylläpito, nykyisten voimalaitosten tekniikka sekä energiapuun käytön laajentamiseen liittyvät epävarmuudet (P-P Energiastrategia 2020)

    Suurin osa työkoneista maatiloilla toimii polttoöljyllä. Pellon muokkaus ja sadonkorjuut  kuluttavat eniten energiaa. Noin kolmannes polttoöljyn kulutuksesta menee tilojen lämmitykseen ja kuivaamoihin. Sateinen syksy nostaa huomattavasti öljyn kulutusta kuivaamoissa. Raskaan polttoöljyn kulutus 0,4 TWh rajoittuu lähinnä puutarhasektorille. (Tike 2012)

    Maa- ja puutarhatalouden käyttämien energialähteiden jakautuminen 2010. Kulutus yhteensä 10 TWh. (Tike 2012)